Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan tulos ei kerro tilojen keskiarvosta

Toisen korvamerkkinsä pudottaneiden eläinten tilanne saatetaan isossa karjassa havaita vasta valvontatilanteessa. Kuva: Pekka Fali

Ruokaviraston kesäkuun lopussa julkaisema tiedote hätkähdyttää: Neljällä viidestä valvotusta tuotantoeläinten pitopaikasta havaittiin viime vuonna laiminlyöntejä eläinten merkinnässä ja rekisteröinnissä.

Äkkiseltään tulee mielikuva, että 80 prosenttia tiloista rikkoo sääntöjä. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Ensinnäkään valvottavia 561 nauta-, sika-, lammas- ja vuohitilaa ei valittu satunnaisesti kaikkien tilojen joukosta. Vähintään 75 prosenttia tiloista poimittiin valvontaan riskiperusteisesti.

Valvontaan joutui esimerkiksi nautatiloista todennäköisimmin sellainen tila, joka on aiemmin tehnyt nautarekisteri-ilmoituksia viiveellä, joka on tilannut eläinmäärään nähden vähän korvamerkkejä tai joka on muuttanut rekisteriin ilmoittamiaan eläinten sukupuolitietoja. Sekin lisää valvonnan todennäköisyyttä, että tilalle on aiemmin määrätty eläintenpitokielto.

Kun raporttia tutkii syvemmältä, kuva muuttuu edelleen.

Vaikka puutteita oli 80 prosentilla valvotuista tiloista, esimerkiksi valvonnassa olleista naudoista vain viidellä prosentilla havaittiin merkitsemispuutteita.

Miksi luvut eroavat toisistaan niin paljon?

"On aika tyypillistä, että esimerkiksi korvamerkkipuutteita on pitopaikassa vain pienellä määrällä eläimiä", ylitarkastaja Iina Valkeisenmäki Ruokavirastosta toteaa.

Hän ottaa esimerkiksi 200 naudan pitopaikan, jossa kolmelta eläimeltä puuttuu korvamerkki. Pitopaikka kirjautuu tilastoon, vaikka siellä on vain muutama ongelma.

Laiminlyöntien aste vaihtelee.

Naudoilla 41 prosentissa valvotuista pitopaikoista todettiin viime vuonna lieviä merkintä- tai rekisteröintipuutteita. "Siihen riittää, että on yksikin nauta, jolta on pudonnut toinen korvamerkki", Valkeisenmäki toteaa.

"Vaikka toki pääosalla tiloista asiat ovat kunnossa, on valvontatulosten perusteella silti vielä pitopaikkoja, joiden toiminnan voi jopa katsoa vaarantavan eläinten jäljitettävyyden", Valkeisenmäki toteaa.

Merkinnän ja rekisteröinnin puutteita todettiin viime vuonna 82 prosentilla valvotuista nautojen pitopaikoista. 41 prosentilla eli 183 pitopaikassa todetut puutteet olivat vakavia.

Vakava puute on sellainen, joka vaarantaa eläimen jäljitettävyyden tai tunnistettavuuden: eläimeltä esimerkiksi puuttuu molemmat korvamerkit tai sitä ei ole rekisteröity ollenkaan.

Lammas- ja vuohitiloilla puutteet olivat vakavia 63 prosentilla valvotuista pitopaikoista.

Sikatiloilla epäkohtia havaittiin 41 prosentilla valvotuista pitopaikoista, ja 14 prosentilla puutteet olivat vakavia.

Kaksi kolmesta niistä, joilla perustarkastuksella todettiin vakavia puutteita, oli korjannut havaitut epäkohdat jälkitarkastukseen mennessä.

Eläinten jäljitettävyyden ja tunnistettavuuden varmistaminen on tärkeää sekä ruokaturvallisuuden takaamiseksi että eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, Valkeisenmäki korostaa.

Lisäksi eläinten jäljitettävyys on tärkeää tarttuvien eläintautien vastustamisessa ja torjunnassa.

"Tällaiset taudit voivat pahimmillaan uhata koko elinkeinon olemassaoloa. Kun mahdollinen epidemia havaitaan, parhaat mahdollisuudet sen taltuttamiseen on, kun tiedetään, missä taudille alttiita eläimiä on ja miten eläimiä on liikkunut tautialueelta ulos."