Liisa Pietola kaipaa keinoja ilmastoälykkäille nurmipelloille
Maan kasvukunto on ehdoton edellytys hyvälle ruuantuotannolle. MTK:n ympäristöjohtaja, dosentti Liisa Pietola sanoo, että hyväkuntoinen pelto myös tuottaa hyvin.
”Pellon kasvukuntoa voisi parantaa esimerkiksi nurmiviljelyllä. Liian usein kasvinviljelytilalla törmätään siihen, ettei nurmella ole kysyntää.”
Pietolalla on tähän lääke. Tai olisi, jos se onnistuisi. Hänen mielestään energian tuotantoon biomassasta, myös nurmen biomassasta, pitäisi kannustaa.
”Jos nurmella olisi kysyntää, sitä kannattaisi tuottaa. Nurmiviljely piristäisi peltomaan kasvukuntoa. Se olisi jopa ilmastoälykäs teko. Vihreä nurmi toimii myös hiilinieluna.”
Pietola sanoo, että toistaiseksi biomassan kysynnän puute on tulppa peltomaan kunnostuksessa.
Hän löytää nykyjärjestelmistä toisenkin tulpan.
”Tilojen ojituksissa on paljon kohentamisen varaa. Pelloilla seisoo vettä, vaikka ojituksia kunnostamalla tulppa voitaisiin avata.
”Pelkään, että uuteenkaan ohjelmakauteen ei ole tulossa tarpeeksi kannustimia peltojen vesitalouden hallintaan”, ympäristöjohtaja sanoo.
”Kannattavuus ja markkinat asettavat tiukkoja reunaehtoja. Toisaalta tuottava pelto on myös ympäristöystävällinen.”
Hyvä mururakenne päästää ja pidättää vettä sopivassa suhteessa. Murut ovat fosforinsieppaajia, jotka sitovat ja säilyttävät fosforia pellossa, kunnes se vapautuu ja jatkaa matkaansa kasvien juurten kautta. Ravinteet eivät virtaile tai holahda hyvässä peltomaassa vesistöihin.
Tilakoot suurenevat. Vuokramaiden osuus pelloista on jo nyt yli 40 prosenttia. Molemmat ilmiöt saattavat olla kohtalokkaita maan kasvukunnolle.
”Voi käydä niin, että ison tilan viljelijä ei yksinkertaisesti ehdi tehdä kuntoa kohentavia tekoja. On myös helppo ymmärtää, että kun vuokrasopimukset eivät ole kovin pitkiä, niin maan kasvukunnosta huolehtiminen jää heikoksi. Ei kannata panostaa peltojen kunnon hoitamiseen, kun ei tiedä, kuka niistä panoksista tulevien vuosien aikana hyötyy. Perusparannukset ovat kalliita”, Liisa Pietola pohtii.
”Maataloustuottajalla on useita keinoja käytössään. Ensinnäkin pitää huolehtia maan kalkitsemisesta. Tuottavan pellon pH:n pitää olla yli kuusi. Ojituksen pitää olla kunnossa, eikä peltoa saa tiivistää turhilla ja toistuvilla ajoilla eikä liian raskailla koneilla”, Pietola luettelee maan hoitamiseen sopivia keinoja.
”Kasvukuntoa voi vaalia vuoroviljelyllä. Maa rapistuu, jos sillä kasvatetaan samaa viljaa vuodesta toiseen”.
”Hyvässä peltomaassa biologinen ja kemiallinen tila ovat kohdillaan vesitalouden ilmavuuden lisäksi. Tehokkuus ei ole ympäristölle tuhoisaa. Päinvastoin. Sehän tarkoittaa, että hyvinvoivassa maassa ravinteet kotiutetaan samalla kun sidotaan hiiltä.”
”Hyvän sadon maa on hyvä myös ilmastolle ja vesistöille. Hyvä maa on varsinainen ympäristöteko. Se ei karkaa eikä päästä kaasuja, kuten huonosti voima maa.”
HIA SJÖBLOM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
