Siipikarjakasvattamoilta, sikaloilta ja navetoilta aletaan kerätä ympäristövahinkomaksuja
Vuoden 2025 alusta alkaen tietyt siipikarjakasvattamot, sikalat, navetat ja turkistarhat joutuvat maksamaan ympäristövahinkomaksuja. Maksuilla kerätään varoja ympäristövahinkorahastoon, josta on tarkoitus kattaa ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia kustannuksia.
Ympäristövahinkomaksua joutuu maksamaan muun muassa vähintään 300 lypsylehmän navetasta. Kuva: Jaana KankaanpääOsalle siipikarjakasvattamoista, sikaloista, navetoista ja turkistarhoista lankeaa maksettavaksi ensi vuonna ympäristövahinkomaksu. Kyse on veroluonteisesta maksusta, jonka kerääminen alkaa 1.1.2025.
Maksuilla kerätään varoja uuteen ympäristöministeriön hallinnoimaan ympäristövahinkorahastoon. Rahastolla pyritään siihen, ettei valtio joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin, ministeriö tiedottaa.
Maksu on joko kertaluonteinen tai vuosittainen. Maksun suuruus on arvioitu toimialakohtaisesti ympäristön pilaantumisen vaaran mukaan. Vuoden 2025 kertamaksu on 400 euroa.
Vuosimaksun kerääminen alkaa vuonna 2026 ja sen suuruus on 200–30 000 euroa vuodessa toiminnasta riippuen.
Alhaisimpaan maksuluokkaan kuuluvat muun muassa:
– siipikarjakasvattamot, kun siipikarjapaikkoja on yli 40 000; siipikarjalla tarkoitetaan kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja, sorsia, hanhia, viiriäisiä, kyyhkysiä, fasaaneja, peltopyitä ja muita lintuja,
– sikalat, kun tuotantosikojen (yli 30 kilogramman painoisia) paikkoja on yli 2 000 tai kun emakkopaikkoja on yli 750,
– eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle tai vähintään 600 emolehmälle,
– turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle.
Käytännössä velvollisuus maksaa ympäristövahinkomaksua koskee suurinta osaa ympäristönsuojelulain perusteella lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisia toimintoja.
Näitä ovat tiettyjen eläinsuojien lisäksi esimerkiksi erilaiset kaivos- ja jätteenkäsittelytoiminnot sekä metsä-, metalli- ja energiantuotantoalan toiminnot, kuten turvetuotanto.
Ympäristövahinkomaksut kantaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Se lähettää vuoden 2025 aikana maksupäätökset kertaluonteisen maksun piiriin kuuluville toiminnanharjoittajille.
Vuosimaksun kerääminen alkaa vuonna 2026 ja sen suuruus on 200–30 000 euroa vuodessa toiminnasta riippuen.
Ympäristövahinkorahasto korvaa lakisääteisen ympäristövahinkovakuutuksen sekä öljysuojarahaston.
Rahastosta maksetaan korvaus ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä.
Rahastoon kerätään varoja vuosittain, kunnes rahaston pääoma ylittää 30 miljoonaa euroa, jolloin maksunkanto keskeytetään. Maksua aletaan kantaa uudestaan, kun rahaston pääoma alittaa 15 miljoonaa euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
