Maatilat maksaneet lainojaan suunnitellusti korona-aikanakin, Nordean ilmastotavoitteet eivät vaikuta maatilojen lainojen korkoihin ainakaan nykytiedolla

Maatalouteen investoitiin viime vuonna edellisiä vuosia enemmän. Loppuvuodesta maitotilojen suunnitelmiin tuli jarrutus. Kuva: Johannes Tervo

Verrattuna muihin toimialoihin maatilojen lainojen maksuohjelmiin tehtiin todella vähän muutoksia viime vuonna, Nordean maatalous- ja metsäyksikönjohtaja Henrik Nuuttila kertoo.

Koronapandemian takia monella muulla alalla muutoksia jouduttiin tekemään paljonkin.

Maataloudessa korona ei iskenyt investointeihinkaan.

"Investointeja tehdään mukavasti. Niitä on vireillä kaikissa tuotantosuunnissa", Nuuttila sanoo.

Ruokavirasto kertoi helmikuussa, että maatalouden tuettujen investointien määrä nousi viime vuonna suurimmaksi viiteen vuoteen.

Viraston mukaan investointien määrä oli ennätystahdissa alkuvuodesta 2020, mutta syksyllä hakemusmäärät laskivat.

Maitotiloilla investointitahtiin heijastuu valiolaisten osuuskuntien siirtyminen sopimustuotantomääriin. Ruokaviraston mukaan se oli syynä syksyllä hakemusmäärien laskuun.

"Saa nähdä, miten tilanne kehittyy", Nuuttila sanoo.

Ruokakauppojen linjaukset luopua virikehäkeissä tuotetuista kananmunista lähivuosina tuo kananmunapuolelle investointeja tuotantotavan muutoksiin.

Nuuttila arvioi, että samankaltaisia kauppojen tekemiä linjauksia voi tulla jatkossa alalle kuin alalle.

Maatilojen luottokanta kasvoi viime vuonna Nordealla yli kymmenen prosenttia. Se selittyy osittain sillä, että maatila-asiakkaita on siirtynyt pankille lisää.

Nordea kertoi helmikuun alussa asettaneensa tavoitteekseen olla nollapäästöinen pankki vuoteen 2050 mennessä.

"Nordea haluaa saada aikaan muutoksia yhdessä asiakkaidensa kanssa ja auttaa asiakkaita tekemään koko yhteiskuntaa hyödyttäviä vastuullisia valintoja ilmastotoimien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta", yhtiö tiedotti.

Nordea on lisäksi asettanut tavoitteekseen vähentää luotto- ja sijoitussalkkujensa hiilidioksidipäästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Maatila-asiakkaitaan pankki ei lähde neuvomaan kuinka näiden tulisi ilmastotoimet huomioida, Nuuttila sanoo.

Ilmastonäkökohdat eivät tule vaikuttamaan maatilojen lainojen korkoihin ainakaan nykytiedon valossa.

"Ilmastonäkökohdat vaikuttavat ennemmin niin, että ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja siihen sopeutuminen ovat osa normaalia liiketoimintaa", Nuuttila sanoo.

"Kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisistä asiakkaista."

Tärkeintä Nuuttilan mielestä on, että koko ruokaketju pyrkii vastuullisuusseikoissa samaan suuntaan.

"Me olemme mukana tukemassa ja kannustamassa, emme ohjaamassa. Maatalousala itse tietää ilmastokeinot parhaiten."

Nuuttila uskoo, että ilmastoasiat ovat suomalaiselle maataloudelle enemmän mahdollisuus kuin uhka.

"Nyt jo näkyy, että eri alojen yritykset ovat kiinnostuneita metsistä ja niiden hiilensidonnasta."