Joka kolmas hehtaari jäi lopulta puimatta Itä-Suomessa

Idän ja pohjoisen karjatalousvaltaisilla alueilla yritetään nyt varmistaa rehujen riittävyys tulevaksi talveksi. Kuva: Johannes Tervo

Sitkeästä yrityksestä huolimatta noin kymmenesosa viljoista sekä öljy- ja valkuaiskasveista menetettiin. Pahin tilanne on Itä-Suomessa, missä puimatta jäi kolmannes sadosta, paikoin enemmän.

Päättynyt korjuukausi oli haastava niin taloudellisesti kuin henkisesti, kun sopivia korjuukelejä piti kytätä koko syksyn. Eivätkä haasteet lopu tähän. Idän ja pohjoisen karjatalousvaltaisilla alueilla yritetään nyt varmistaa rehujen riittävyys tulevaksi talveksi.

Vilja-alan yhteistyöryhmä kartoitti puimatta jäävää aluetta Jälkipuinti-kyselyllä. Vastauksia saatiin yksittäisiltä tiloilta sekä alueellisia arvioita ja näitä verrattiin keskenään. Kyselyn tulokset julkaistiin keskiviikkona.

Alueellinen vaihtelu on poikkeuksellisen suurta.

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lähes koko sato saatiin talteen. Samaan aikaan pohjoisessa ja idässä satoa jäi peltoon, maan itäosissa jopa 30 prosenttia.

Tilakohtainen vaihtelu on valtavaa. Joillakin tiloilla koko sato jäi puimatta tai vuosi oli muutoin katastrofaalinen. Toisilla tiloilla saatiin kaikin puolin hyvä sato.

Eniten peltoon jäi kevätvehnää, kauraa ja ohraa. Myös öljykasveja, erityisesti rapsia, sekä härkäpapua jäi korjaamatta huomattavia aloja.

Syiksi mainittiin tähkäidäntä ja muu laadun heikkeneminen, puintipäivien vähyys ja kasvustojen kosteus sekä valmistumisen viivästyminen. Paikoin pellot eivät enää kantaneet koneita.

Valtakunnallisesti saatiin määrältään kohtuullinen sato. Paikoitellen saadut, keskimääräistä korkeammat sadot kompensoivat menetyksiä.

Sadon laatu vaihteli ja heikkeni korjuun edetessä. Matala sakoluku rajoittaa tavallista enemmän vehnän käyttöä. Rukiissa puolestaan on paljon torajyviä. Homemyrkkyjen pitoisuudet kohosivat kaurasadossa syksyn myötä.

Taloudellista tulosta painavat menetetyn sadon lisäksi vähintään kaksinkertaistuneet kuivatuskustannukset sekä laatutappiot.

Korkeiden puintikosteuksien takia kuivatuskapasiteetti rajoitti korjuun etenemistä. Kulunut kasvukausi oli viljelijöille rankka myös henkisesti. Puinnit venyivät pitkään ja valmiustilassa piti olla jatkuvasti.