Suomalainen sikatalous tarvitseetiedotusta selvitäkseen kisassa
Siipikarjapuolella pitäisi nyt panostaa energiatehokkuuteen, todetaan Sika- ja siipikarjatalouden koordinaatiohankkeen loppuraportissa.
Maaseudun kehittämisrahaston rahoittamaa kehittämisohjelmaa koordinoineen Ilkka Pohjamon mukaan tilojen kilpailukykyä voisi parantaa myös tilojen välisessä viljakaupassa käytettävällä vakuusrahastolla sekä tulojen vaihtelua tasaavalla vakuutusjärjestelmällä.
Suomalaisessa sikatuotannossa on useita kilpailijamaita tiukempia vaatimuksia, joiden tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen.
Siinä on onnistuttu. Sikojen hyvinvointi kilpailuvaltiksi -hankkeen tulokset osoittavat suomalaisten lihasikojen hyvinvoinnin olevan parempi kuin vertailumaissa.
Hyvinvoinnin parantaminen on nostanut tuotantokustannuksia, mutta ei näy tuottajahinnassa.
Pulma voisi ratketa paremmalla tiedotuksella.
”Kuluttajat eivät ole tietoisia siitä, ettei kotimainen tuottaja ole samalla viivalla ulkomaisten kilpailijoidensa kanssa”, Pohjamo sanoo.
Esimerkkinä hän käyttää tilannetta, jossa suomalaiset kilpajuoksijat kantaisivat lisäpainoja asettuessaan lähtötelineisiin.
Pohjamo uskoo, että eläinten hyvinvointi onnistuu kotimaista tuotantoa menettämättä.
”Sopivalla tiedotuksella hyvinvoinnista ja ponnisteluista sen eteen voidaan muodostaa kestävä kilpailuetu.”
Sama pätee tuleviin sikataloutta koskeviin säädöksiin ja niiden tulkintaan. Jo valmisteluvaiheessa tulisi miettiä, kuinka asioista kerrotaan tuottajien lisäksi myös kuluttajille.
Parannettavaa löytyy myös sikaketjun toiminnasta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Tähän Pohjamo tarjoaa ratkaisuksi sikastrategiaa, jossa määriteltäisiin tavoitteet ja kilpailukeinot.
Tilojen välistä viljakauppaa taas voisi lisätä vakuusrahastolla.
Nyt kaupan esteenä on viljatilojen epäluottamus sikatilojen maksukykyä kohtaan. Kauppa välikätenä poistaa viljaa myyvän osapuolen riskejä, mutta heikentää sekä vilja- että sikatilan kannattavuutta.
Kesäkuussa äkillisesti nousseet viljanhinnat toivat jälleen esiin sen, että sika- ja siipikarjatilat tarvitsevat järjestelmän tasaamaan tulovaihteluja.
Indeksitulovakuutukseksi kutsuttu järjestelmä olisi Pohjamon mukaan mahdollista toteuttaa nopeastikin.
Siipikarjataloudessa, etenkin broilerituotannossa tärkein kehittämiskohde on energiatehokkuus.
Sitä parantamalla voidaan sekä alentaa kustannuksia että parantaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä pienentämällä hiilijalanjälkeä.
Tautien torjumiseen tulisi Pohjamon mukaan varautua nykyistä paremmin. Kriisitilanteen varalle pitäisi olla puskurirahasto.
Tautiriskejä aiheuttaa muun muassa logistiikka.
Rehuauton reitti voi kulkea kalkkunatilalta kananmunantuotantotilalle. Risteävistä kulkureiteistä johtuvat riskit mahdollisten tautien kulkeutumiselle tulisi selvittää ja kehittää logistiikkaa niiden mukaan.
Pohjamo korostaa, että suomalaisen sika- ja siipikarjatalouden tulevaisuus on yhä omissa käsissämme.
Hän toivoo, että alan toimijoilta löytyy pikaisesti tahtoa toteuttaa ehdotuksia.
”Yhteistyön pitää parantua nykyisestä. Esimerkiksi sikastrategiaa on turha lähteä toteuttamaan, ellei koko ala osallistu sen tekemiseen.”
TERHI TORIKKA
Nyt kaupan
esteenä on
viljatilojen epä-luottamus sika-
tilojen maksukykyä kohtaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
