Koulut ja päiväkodit hakevat EU:n koulumaitotukea ympäri Suomen ‒ ”Tarkoitus on antaa myönteinen mielikuva maatalousta ja ruuantuotannosta”

Kouluruokalautasilla on runsaasti maitopohjaisia tuotteita. Kuva: Johannes Tervo

Koulumaidolla on suomalaisten lasten ja nuorten arjessa pitkä historia.

Lainsäädäntö mahdollisti ilmaisen kouluruuan vuonna 1943, ja maksuttomat ateriat saatiin kaikille suomalaisille oppilaille vuoteen 1945 mennessä.

Nykyisin koulumaitoa kuluu lapsilla ja nuorilla vähemmän kuin aiemmin.

Esimerkiksi Seinäjoen kouluissa ruokajuomana tilattua maitoa meni 1,5 dl per ruokailija. Tieto perustuu toimittajilta tilattuun maitomäärään kokonaisuudessaan, johon on laskettu koulujen lisäksi päiväkodit, kertoo ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Pirjo Kujanpää Seinäjoen kaupungilta.

Suomalaisilla kouluilla, päiväkodeilla ja toisen asteen oppilaitoksilla on mahdollisuus hakea kouluruokailuissa tarjottaville maitotuotteille taloudellista tukea, jota kutsutaan koulumaitotueksi.

Melkein 90 prosenttia koulumaitotuen piirissä olevista lapsista saa koulumaitotukea. Sitä hakevat niin julkiset kuin yksityiset koulut ja päiväkodit kaikissa maakunnissa ympäri Suomen, kertoo ylitarkastaja Jenni Anttila Ruokavirastosta.

Koulumaitotukea voidaan hakea sekä tavalliselle rasvattomalle maidolle ja piimälle että luomulle. Myös enintään 17 prosenttinen juusto sekä jugurtit, viilit ja rahkat ovat tuen piirissä.

Koulumaitotuen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveellisiä ruokailutottumuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm kertoo, että koulumaitotuella on myös symbolinen rooli.

”Vertauskuvallinen vaikutus on se, että pystyttäisiin vaikuttamaan lasten ruokailutottumuksiin ja mielikuviin. Tarkoitus on antaa myönteinen mielikuva maatalousta ja ruuantuotannosta. Lapsia tutustutetaan siihen, mistä ruoka tulee.”

Kun lapsi laittaa ruokatunnilla maitoa metallisesta jakelijatönikästä tai nappaa juuston näkkileivän päälle, jää maatalouden merkitys hänelle silti kaukaiseksi.

”Tätä varten ruokalan seinällä on juliste, jossa kerrotaan Ruokatutkan nettisivuista ja EU:n rahoittamasta ohjelmasta. Siellä on paljon materiaalia, jolla pyritään vaikuttamaan myönteiseen mielikuvaan maataloudesta”, Sandholm avaa.

Ylitarkastaja Anttila Ruokavirastosta sanoo, että opettajat voivat näyttää sivuja oppitunneilla.

”Opetussuunnitelman yksi tavoite on ruokakasvatus. Lukuvuoden 2021‒2022 aikana RuokaTutkan lähettilästunnit tavoittivat yli 11 000 oppilasta peruskouluissa. Näillä tunneilla pyrkimyksenä on osallistaa opiskelijoita pohtimaan, mitä mahtuu hyvään ruokavalioon. Tunneilla on tutustuttu ihmisen aisteihin ja perusmakuihin.”

Koulumaitotukea eivät voi hakea kaikki koulun toiminta- tai opetusmuodot. Esimerkiksi iltapäiväkerhot rajautuvat pois tuen piiristä.

Myöskään muun muassa aikuis- ja jatkokoulutuksen järjestäjät eivät voi hakea koulumaitotukea.

Ryhmiä on jouduttu rajaamaan pois, koska rahaa on hyvin vähän suhteessa siihen, että voitaisiin ruokkia ihan kaikkia, Sandholm kertoo.

”Koulumaitotuella on enemmänkin tällainen koulutuksellinen tarkoitus. Esimerkiksi iltapäiväkerhot rajautuvat pois sen vuoksi, koska ne eivät ole varsinaista opetusta. Lasten ravitsemusta koulumaitotuella ei pystytä hoitamaan.”

Korona-ajan etäopetus ei sen sijaan Anttilan mukaan rajoittanut koulumaitotukea. Monissa kunnissa jaettiin tukikelpoisia tuotteita esimerkiksi ruokakassin muodossa.

Luomumaitotuotteet ovat lisääntyneet myös koulujen ruokapöydissä viime vuosina tuntuvasti.

Viime vuonna jo 28 prosenttia koulumaitotuellisista maitotuotteista oli luomua. Tavoitteena on, että vähintään neljäsosa kouluruuasta olisi luomua vuoteen 2030 mennessä, kertoo kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa maa- ja metsätalousministeriöstä.

Oppilaita puhuttelee luomuun liittyvä ympäristöarvojen, maaperän, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin kunnioittaminen, käy ilmi maa- ja metsätalousministeriön uutisesta.

Luomumaitotuotteille maksetaan luonnollisesti isompaa koulumaitotukea kuin tavallisille maitotuotteille. Luomumaidolle ja -piimälle litrakohtainen tuki on 38 senttiä.

Viime vuosina EU:ssa on budjetoitu Pekka Sandholmin mukaan 3,8 miljoonaa euroa maitotuotteille kouluissa ja päiväkodeissa, jotka hakevat koulumaitotukea. Budjetin määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana.

”Kaikki raha ei mene itse tuotteisiin vaan esimerkiksi maitoon budjetoitavasta rahasta menee 400 000 euroa liitännäistoimenpiteisiin ja järjestelmän arviointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa Ruokatutka-sivujen ylläpitämistä”, Sandholm sanoo.

EU:n komissio arvioi parhaillaan nykyistä koulujakelujärjestelmän lainsäädäntöä, joka on voimassa heinäkuuhun 2023 asti, kertoo Jenni Anttila.

”Muutokset ovat mahdollisia, mutta niiden sisällöstä en osaa tarkemmin sanoa”, Anttila pohtii.

Anttilan mukaan suurin muutos koulumaitotuessa on vuosien varrella ollut se, että koulumaitotuki siirtyi 2017 lainsäädännöllisesti koulujakelujärjestelmän piiriin. Siihen kuuluvat myös ruokatunnilla tarjottavat vihannekset, hedelmät ja marjat. Viimeksi mainitut kuuluvat hedelmätukeen.

Ennen vuotta 2017 myös kevyt- ja täysmaidolle voitiin hakea koulumaitotukea. Uusista ravitsemussuosituksista johtuen ne rajattiin pois koulumaitotuesta.

Lukuvuoden 2022‒2023 koulujakelutuet julkaistaan kesäkuun 2022 aikana. Pekka Sandholmin merkittäviä muutoksia ei ole tiedossa koulumaitotuen tuotteisiin tai tasoihin.

Lue lisää:

Maito pelasti suomalaisten kansanterveyden itsenäisyyden alkuvuosina ‒ nyt ”valkoinen kulta” etsii uutta roolia ruokatottumusten myllerryksessä

Ravitsemustutkija kummastelee kouluruoka-aloitteita: "Maitoa ei voi korvata vedellä, ei edes kasvijuomilla!"

Oulussa tarjotaan lapsille luomumaitoa – "Se on houkuttelevampaa kuin tavanomainen maito"

Uutissuomalainen: Koulut ovat lähes kokonaan jättäneet käyttämättä EU:n hedelmätuen – myös maitotukea jäänyt runsaasti käyttämättä