Mediat: Ruotsin kuivuus vienyt paikoin rehusadon

Nurmen kasvu on kuivuuden vuoksi paikoin pysähtynyt Etelä- ja Keski-Ruotsissa, eikä ensimmäisen säilörehusadon jälkeen ole seuraavia saatu korjattua, kertoo ruotsalainen maatalousmedia Jordbruksaktuellt. Viljelijät ovat joutuneet käyttämään talven rehuvarastoja jo laidunkauden aikana. Kuivuus on ollut erityisen voimakasta Kaakkois-Ruotsissa. Kuivuus on ollut paikoin erittäin ankaraa ja sademäärä pienempi kuin edellisenä kuivuuden huippuvuonna 2018. Vaikutus näkyy ensisijaisesti rehusadossa.

Myös toinen ruotsalainen maatalousalan media ATL uutisoi tilanteesta. Koillis-Skånessa sijaitseva Björkhagan maatila on kärsinyt kesäkuivuudesta jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kevätkylvöstä syyskuuhun alueella satoi vain 70 millimetriä vettä, kertovat tilaa viljelevät Johan Jönsson Sakari ja Bengt Jönsson.

Tilalla on yhteensä 550 nautaa, joista 220 on lypsylehmiä. Tänä vuonna nurmisadon odotetaan olevan 20–25 prosenttia normaalia pienempi laajasta kastelusta huolimatta.

”Isoisä osti kastelujärjestelmän 1970-luvulla, ja sen ansiosta voimme kastella 55 prosenttia nurmista”, Johan Jönsson Sakari kertoo ATL:lle.

Tila pystyy kastelun ansiosta tuottamaan karjalle rehua, mutta kustannukset uhkaavat karata käsistä. Tämän kesän kuivuus aiheuttaa useiden satojen tuhansien kruunujen taloudelliset menetykset.

”Kustannukset nousevat, sillä kasteluun tarvitaan sähköä, koneita ja työvoimaa”, Bengt Jönsson sanoo.

Viime kesät ovat saaneet Johan Jönsson Sakarin miettimään tilan pitkän aikavälin strategioita. Tänä vuonna tilalla oli melko hyvä viljasato, mutta tulevaisuudessa on suuri huoli siitä, pystytäänkö tuottamaan riittävästi karkearehua.

”Meidän on luultavasti totuttava kuivuuteen ja löydettävä uusia tapoja selviytyä siitä. Eniten huolestuttaa pohjaveden puute. Tänä vuonna useat kaivot ovat kuivuneet.”

Jordbruksaktuellt: Torkan pressar foderläget – men vårsådden överraskar

ATL: Brist på nederbörd får kostnaderna att skena