Kunnianhimoinen ilmastosopimus on Tanskan maataloudelle uhka ja mahdollisuus

Tanskan maaseutunuorten puheenjohtaja Niels Skovgaard (vas.) ja tanskalaisen tuottajajärjestö DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard näkevät maatalouden sektorina, joka tulevaisuudessa ratkaisee ympäristö- ja ilmastohaasteita. Kuva: Johannes Tervo

Tanskassa solmittiin lokakuussa 2021 kaikkien keskeisten puolueiden voimin kunnianhimoinen maataloussektoria koskeva ilmastosopimus.

Sopimuksessa sitoudutaan muun muassa siihen, että maatalous vähentää 1,9 miljoonaa tonnia kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä ja supistaa 10 800 tonnia typpipäästöjä vesistöjen läheisyydessä vuoteen 2027 mennessä.

”Sitoumukset ovat kovia ja ne herättävät maataloustuottajissa niin huolta kuin toiveikkuutta. Ylipäätään tanskalaiset viljelijät ovat tyytyväisiä siihen, että poliittisella sopimuksella on luotu selkeä näkymä, mitä maataloudelta tällä vuosikymmenellä odotetaan ja edellytetään”, tanskalaisen tuottajajärjestön DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard toteaa.

Sondergaard korostaa, että Tanskassa maataloudessa on tehty huomattavan kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötoimia jo 20 vuoden ajan.

”On asetettu kovia tavoitteita, joita on viety nopeasti lainsäädäntöön. Se on ollut rankkaa ja vaikeaa. Mutta olemme jo tehneet asioita, jotka monella Euroopan valtiolla ovat vielä väistämättä edessä.”

Huomattava määrä käytännön ratkaisuista yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on vielä lyömättä lukkoon.

Sondergaardin mukaan viljelijöiden suurimmat pelot liittyvät mahdollisiin maatalouden uusiin veroihin.

”Huonoin lopputulos olisi hiilivero maataloudelle. Käytännössä jopa lehmistä voisi siis joutua maksamaan veroa. Peltoja Tanskassa on verotettu vuosikymmeniä.”

Tanskan maaseutunuorten ja Pohjoismaiden nuorten viljelijöiden puheenjohtaja Niels Skovgaard kertoo, että Tanskassa maatalouteen uskotaan.

”Nuorilla tuottajilla on tulevaisuudenuskoa. Tunnemme myös vastuumme siinä, että tuotamme Tanskassa ja Pohjoismaissa jatkossakin puhdasta ruokaa. Ja myös levitämme maatalousosaamistamme muualla maailmassa.”

Soren Sondergaard uskoo, että kovat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa maataloustuotannon määrää vähentämättä.

”Suuri uhkakuva olisi lähestyä maatalouden ilmastotavoitteita vanhakantaisesti siten, että päästöjä karsitaan ajamalla tuotantoa alas. Moderni ratkaisu on ekologisempi ja fiksumpi maataloustuotanto, jonka volyymi säilyy.”

Tanskan maatalouden ilmastosopimuksessa sitoudutaan siihen, että maataloutta on kehitettävä ja samalla mukautettava ympäristöystävällisemmäksi.

Maataloudessa huomioidaan luonto ja biologinen monimuotoisuus. Samalla maatalouden on edelleen luotava Tanskassa työpaikkoja sekä turvattava ruuantuotanto niin kotimarkkinoiden tarpeisiin kuin vientiin.

Tanskan maataloustuotannosta noin 70 prosenttia menee vientimarkkinoille.

Lue myös:

Pohjoismainen maatalous nojaa osaamiseen ja ekologisuuteen – ”Meillä on kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuuden vihreitä sotureita”