Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän

Kempin toukkien torjuntaan kannattaa käyttää systeemisiä valmisteita, jotta suurta talvehtivaa kantaa ei pääse kehittymään. 

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli Jokioisilla. 832 astetta 17.7, kun vertailun 1981–2010 keskiarvo kyseisenä ajankohtana oli 643 astetta.

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia.

Viljojen kasvitaudit

Viljakasvien kehittyminen on lämpimässä säässä nopeaa. Aikaisimmat ohrakasvustot ovat jo maitotuleentumisvaiheessa. Yleisesti kasvitauteja esiintyy normaalia vähemmän.

Viljojen kasvitautioireet ovat parhaimmin tunnistettavissa ennen tuleentumista. Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi myöhään orastuneita kasvustoja lukuun ottamatta.

Härmää ja ruostetta

Lehtilaikkutaudeista ohran tyvi- ja lehtilaikku sekä vehnän pistelaikku ovat hyötyneet lämpimästä säästä. Ilmalevintäiset härmä ja ruskearuoste ovat lisääntyneet alttiissa lajikkeissa.

Siemenlevintäiset nokitaudit ovat parhaimmin nähtävissä nyt, kun noki-itiöit eivät ole vielä täysin huuhtoutuneet tai tuulen mukana lentäneet lapakosta. Lentonokea esiintyy eri lajikkeissa myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa.

Tähkä- ja vehnässääsken tarkkailu jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka. Muuten tuhoeläintilanne on rauhoittunut. Kirvoja löytyy enää vain muutamilta lohkoilta ja kasvustoista on paljon kirvojen luontaisia vihollisia.

Paikoin on havaittu meillä satunnaisesti havaittujen kasvintuhoojien kuten miinaajakärpäsen vioituksia. Kirvojen levittämän kääpiökasvuviroosin oireet näkyvät laikuittain kasvustoissa.

Kukkivaa rypsiä ei torjuta

Rapsikuoriais- ja kaalikoitarkkailu on ajankohtaista enää vain erittäin myöhäisissä kevät­öljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä kuki. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua tiaklopridi- ja asetamipridivalmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai tau-fluvalinaatti-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella kello 21–6.

Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua enää millään valmisteella.

Kääriäisen lento hiipuu

Hernekääriäisen lento alkaa olla ohi Etelä-Suomessa. Hernekääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on kuitenkin alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua.

Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella kello 21–6.

Pikkukaalikärpäsen lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan toinen lento on alkamassa tällä viikolla Keski-Suomen pohjoisosia myöten. Ensi viikolla lentohuippu saavutetaan maan eteläosissa.

Kaaliperhosen tai kaaliyökkösen toukkia saattaa esiintyä kaalikasveilla.

Moniruokaisia gammayökkösen toukkia on tavattu useilla eri vihanneskasveilla.

Kaalikasvit ja porkkana

Porkkanakempin lento on ollut edelleen vilkasta tämän viikon alussa. Lento saattaa jatkua vielä ensi viikollakin, koska sää näyttää jatkuvan lämpimänä.

Porkkanan kasvussa on suuria vaihteluita eri lohkojen välillä. Pienimmät myöhään itäneet porkkanat ovat edelleen herkästi vioittuvissa kasvuvaiheissa, ja saattavat vaatia torjuntatoimia. Kempin toukkien torjuntaan kannattaa käyttää systeemisiä valmisteita, jotta suurta talvehtivaa kantaa ei pääse kehittymään.

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen toinen lento on alkanut ja ulottuu Etelä-Suomessa jo Tampereen korkeudelle saakka. Lämpösumman kertyessä nyt nopeasti eteläisimmissä osissa lentohuippu on käsillä todennäköisesti jo ensiviikolla.

Lisätietoa: www.luke.fi/kasper