Markkinakatsaus: Maitomarkkinat sahaavat tuotantoennusteiden perässä

Hollannin spot-hinta ja Saksan tilahinta maidolle. Kuva: Jukka Pasonen

Maitomarkkinoilla vuosi on alkanut nousuliikkeen siivittämänä.

GlobalDairyTrade -huutokaupassa hinnat nousivat viime viikolla keskimäärin lähes viisi prosenttia. Markkinoilla vallitsee yhteisymmärrys, että suuren viejämaan Uuden-Seelannin maitotuotos tulee laskemaan, sillä kuivuus on kiusannut maan laitumia.

Maitomarkkinoiden sahausta kuvaa ohessa oleva Hollannin huutokauppa- eli spot-hintakäyrä. Loppuvuodesta hinnat tulivat maitomarkkinoilla jyrkästi alas viime kesän huipuista.

Vuosi on alkanut korjausliikkeellä. Tammikuussa hinta on kohonnut 4,5 senttiä litralta.

Yhdysvalloissa maidontuottajia edustava järjestö on sanonut, että nykyisillä hinnoilla tuottajat eivät kata kulujaan. Yhdysvalloissa tuotannon kasvun odotetaan pysähtyvän, kun tuotanto ei kannata.

Tuottajajärjestö MTK:n viime viikolla julkaistussa markkinakatsauksessa muistutetaan EU:n komission varoittavan maitosektoria lisääntyvästä hintavaihtelusta maailmanmarkkinoilla.

Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että markkinat luisuvat lyhyellä tähtäimellä uudelleen epätasapainoon.

Komissio ennustaa jauheissa, juustoissa ja voissa kasvun maailmanmarkkinoilla jatkuvan. Myös pitkällä tähtäimellä Kiina on johtava maitotuotteiden tuoja, mutta tuonnin ennakoidaan lisääntyvän aiempaa hitaammin.

Tärkeimpinä kasvumarkkinoina komissio näkee Kiinan ohella Japanin, Etelä-Korean, Yhdysvallat ja Lähi-idän.

Sisämarkkinoilla kulutus kasvaa kermassa ja juustoissa. Komission ennusteessa nestemaitojen ja jogurtin kulutus laskee EU:n vanhoissa jäsenmaissa, uusissa jäsenmaissa niiden kulutus edelleen kasvaa.

Lihan kokonaiskulutus oli vuonna 2017 noin prosentin korkeampaa verrattuna edelliseen vuoteen. Tuotanto kotimaassa väheni prosentin.

Kantar TNS Agrin arvion mukaan siipikarjanlihan kulutus kasvoi 6 prosenttia. Naudanlihan käyttö oli samalla tasolla kuin vuosi aiemmin. Sianlihan kulutus väheni 3 prosenttia ja karitsanlihan 1 prosentin.

Lihaa syötiin luullisena lihana 433 miljoonaa kiloa ja tuotettiin Suomessa 398 miljoonaa kiloa.

Sianlihan tuotanto väheni 5 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Porsastuotoksen nousu loivensi vähennystä. Lihasian teuraspaino oli hieman korkeampi kuin vuosi sitten.

Naudan tuotanto väheni viime vuonna prosentin edellisestä vuodesta painottuen enemmän lehmään kuin nuoreen nautaan. Teuraspainot olivat viimevuotista korkeammat.

Broilerin tuotanto kasvoi 4 prosenttia ja kalkkunan 1 prosentin. Broilerin teuraspaino oli lähes sama kuin vuosi sitten.

Karitsan tuotanto oli samalla tasolla kuin vuosi aiemmin.

MTK:n markkinakatsauksessa kerrotaan EU:n naudanlihan viennin kasvaneen 17 prosenttia ja tuonnin vähentyneen 12 prosenttia. EU on ollut vuodesta 2010 naudan nettoviejä.

Suomessa naudanlihan tuottajahinta on ollut lievässä nousussa. Sonnin hinta oli viime vuonna lähes sama EU:n keskihinnan kanssa, lehmän ja hiehon hinta 9–10 prosenttia alle EU:n keskiarvon.

Kananmunien kulutus on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuoden ajan, kerrotaan MTK:n markkinakatsauksessa.

Vuodesta 2008 vuoteen 2017 kulutus on kasvanut 2,5 kiloa henkeä kohti 12 kiloon vuodessa.

Kulutus on alle EU-maiden keskiarvon. Tanskassa ja Saksassa kulutus on noin viidenneksen Suomea suurempaa.

Tuottajahinta on vahvistunut jonkin verran viimeisten kuukausien aikana, etenkin virikemunien hinnat ovat nousseet. Lievää nousua on ollut myös luomumunilla, mutta lattiamunien hinnat ovat pysynet lähes muuttumattomina.

Euroopassa tuottajahinnat ovat nousseet rajusti syksyn aikana. Syynä on ollut fiproniili-skandaalin vuoksi alentunut tuotanto. Useissa maissa on jouduttu teurastamaan miljoonia kanoja kesken munintakauden.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennusti torstaina kahden prosentin laskua maailman vehnäntuotantoon kaudella 2018/19.

Tuotanto olisi 742 miljoonaa tonnia. Sato olisi näin toteutuessaan edelleen historian kolmanneksi suurin.

Vehnän kysynnän ennustetaan olevan vahvaa. Vehnää ostetaan Afrikkaan ja Aasiaan. Intiasta odotetaan kovaa kysyjää tulevalla kaudella. Virkeä kysyntä saisi maailman vehnävarastot pienenemään ensimmäistä kertaa sitten kauden 2012/13.

Kuluvan kauden 2017/18 vehnän satoarvio on nyt 757 miljoonaa tonnia. Arviota nostettiin IGC:n marraskuun ennusteesta 8 miljoonaa tonnia muun muassa Venäjän hyvän sadon takia.

Yhdysvaltain maatalousministeriö Usda arvioi runsas viikko sitten liittovaltion syysvehnäalan laskevan tänä vuonna 13,2 miljoonaan hehtaariin. Laskua tulee 0,7 prosenttia viime vuodesta. Markkinoilla odotettiin jyrkempää pudotusta.

Usdan arvioima syysvehnäala on alhaisin sitten vuoden 1909.

Pariisin hyödykepörssissä lähin vehnänoteeraus on laskenut noin 155 euroon tonnilta.

Lähin rapsinoteeraus oli pudonnut perjantaina 344 euroon.

Perunakauppa vetää. MTK:n mukaan lajitteluhävikit ovat normaalia suuremmat. Loppukesän ja syksyn sateet sekä kauden myöhäisyys näkyvät, kuori ei ole kehittynyt normaalisti.

Heikko kuori ja kolhut yhdessä viime kesän säiden kanssa ovat edistäneet joissain lajikkeissa kuivamädän esiintymistä.

Viime kesänä kärsittiin myöhäisyyden lisäksi myös kuivuudesta monin paikoin, mikä on näkynyt ruven esiintymisenä. Osalla lajikkeista on ollut myös nestejännityshalkeamia.

Perunaa on tuotu Suomeen heinä–lokakuussa 3,7 miljoonaa kiloa, josta Tanskasta 1,73 ja Ruotsista 1,65 miljoonaa kiloa. Perunaa on viety samana ajanjaksona 657 tonnia, josta Ruotsiin 464 tonnia.

Viime viikolla sipulista sai 70 senttiä kilolta 10 kilon säkissä. Kilo porkkanaa maksaa 66 senttiä ja puolen kilon porkkana­pussi 49 senttiä.

Keräkaalista sai 50 senttiä kilolta 15 kilon laatikossa.