Vehnien sakoluvut nousevattuskin korkeiksi tänä vuonna
Kevätvehnän sakoluku tulee tuskin nousemaan tänä vuonna kovin korkeaksi, mutta romahdustakaan ei täytyne tänä vuonna pelätä, arvioi professori Pirjo Peltonen-Sainio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
”Koska säät ovat olleet viileänpuoleiset, sakoluvut ovat nousseet varsin hitaasti. Korkeita lukuja tuskin on odotettavissa, mutta hitaan kehityksen ansiosta sakoluku ei ole kovin herkkä romahtamaankaan. Uskon, että ihan perushyvä vehnäsato on vielä mahdollinen.”
Peltonen-Sainion arvio perustuu aikaisempien vuosien perusteella rakennettuihin malleihin ja tietoon sakoluvun kehitykseen vaikuttavista tekijöistä.
Mittaustuloksiin perustuvaa tietoa sakolukujen kehityksestä ei ole enää saatavilla.
Aikaisemmin MTT määritti leipäviljojen sakoluvut puintikauden aikana kahdesti viikossa.
Mittausten tulokset julkaistiin myös Maaseudun Tulevaisuudessa. Viimeisen kerran sakolukutaulukkoja oli lehden sivuilla syksyllä 2010.
Toimitukseen yhteyttä ottanut viljelijä kaipasi sakolukuja takaisin MT:n sivuille.
Toivetta ei kuitenkaan voida enää toteuttaa, sillä mittaukset on lopetettu.
”Palvelun tuottamalle tiedolle oli kyllä kysyntää, mutta siitä huolimatta sille ei saatu enää järjestettyä rahoitusta.”
Sakoluvun mittaukset olivat varsin työläitä. Ne sitoivat puintikauden ajaksi 1–2 laboratoriotyöntekijää jokaisessa toimipaikassa, jossa niitä tehtiin.
Lisäksi MTT:n toimipaikkaverkoston karsiminen johti siihen, että viimeisinä vuosina sakolukuja mitattiin enää kolmella paikkakunnalla.
Edelleenkin sakolukuja mitataan lajikekokeilta. Mittaukset tehdään kuitenkin vasta syksyn mittaan sadonkorjuun jälkeen muiden laatuanalyysien ohessa.
”Siitä saatu sakolukutieto on käytettävissä vasta vuoden loppuun mennessä.”
Aikaisemman sakolukupalvelun korvaajaksi on kehitetty sakolukujen ennustepalvelu vehnälle.
Palvelu on maksutta kaikkien viljelijöiden käytettävissä MTT:n nettisivulla.
Ennustepalvelussa sakoluku annetaan kolmelle lajikeluokalle, joten palvelun käyttäjän on tiedettävä, mihin sakolukuluokkaan hänen viljelemänsä lajike kuuluu. Esimerkiksi Vinjett, Zebra ja Anniina kuuluvat matalan sakolukutason lajikkeisiin.
Sakolukutason lisäksi käyttäjä valitsee palvelussa kasvuston tähkälletulopäivän.
Näiden tietojen perusteella nettipalvelu antaa arvion kyseisten lajikkeiden sakoluvusta koko Suomen vehnäntuotantoalueella. Arvio esitetään värikoodeilla kartalla.
Arvion pohjana olevat sakolukutiedot on kerätty vuosina 1998–2007.
Peltonen-Sainio myöntää, että ennustepalvelu ei pysty täysin ennustamaan sakoluvun kehitystä kuluvan kesän kaltaisilla säillä.
”Tämän vuoden säillä myöhäisinkin palvelussa oleva tähkälletuloajankohta on näemmä vähän turhan ’aikainen’.”
Ennustepalvelun tarkoituksena on auttaa viljelijää ajoittamaan vehnänpuinti niin, että puintikosteus on alhainen, mutta sakoluku on vielä korkealla. Lisäksi palvelu on hyödyksi neuvonnalle, viljateollisuudelle ja viljakaupalle.
Ennusteet perustuvat tilastollisiin malleihin, joiden aineisto on peräisin MTT:n ja Boreal Kasvinjalostuksen kokeista vuosilta 1998–2007.
Sakolukuennustetta on MTT:n ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n lisäksi ollut tuottamassa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.
JUHANI REKU
Sakoluvun ennustepalvelu:
www.mtt.fi > Palvelut >
Verkkopalvelut > Kasper.
Valitse avautuvasta ikkunasta
Kevätvehnän sakolukuennuste.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
