Juurikkaan viljelyn ei uskotaloppuvan kiintiöiden päättymiseen
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen juhlaan osallistuneet kutsuvieraat saivat pehmeän kyydin koekentille. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKAARINA (MT)
Keskiviikkona järjestetyn Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen 60-vuotisjuhlaseminaarin puheenvuoroissa toistui usko kannattavaan juurikkaan viljelyyn.
Juurikkaanviljelijä Juha Wikström sanoi esitelmässään, että alalla vallitsi viime vuosina kielteinen kierre.
Kierre lähti käyntiin, kun juurikkaan viljelyn kannattavuus laski. Se vähensi viljelyintoa eikä tuotantoon panostettu. Tällöin sadot eivät enää kehittyneet ja kierre oli valmis.
Nyt tilanne on Wikströmin mukaan muuttunut. Hinnankorotus on parantanut kannattavuutta ja ala on saanut uusia viljelijöitä.
Wikström uskoo, että viljely jatkuu kiintiöiden poistuttuakin, jos perusasiat ovat kunnossa.
Tähän vaaditaan, että niin viljelijät kuin teollisuus sitoutuvat tuotantoon pitkäjänteisesti.
Wikström muistutti, että hinta on viljelijälle paras motivaattori.
”Kannattavuus voi luoda myönteisen kierteen. Kannattava hinta lisää motivaatiota, jolloin tuotantoon investoidaan. Se taas johtaisi tehokkaampaan tuotantoon ja korkeampiin satotasoihin.”
EU:n maatalousuudistuksen neuvotteluissa Suomi ajoi loppuun asti sokerikiintiöiden säilyttämistä vuoteen 2020 asti.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoi tilaisuudessa, että aluksi moni muukin maa oli Suomen kannalla. Neuvottelujen edetessä kuitenkin joukko pieneni ja lopputulos oli, että kiintiöt lakkautetaan syyskuun lopussa 2017.
Koskinen totesi, että kiintiöt eivät ratkaise, jatkuuko viljely Suomessa. Tulevaisuuden ratkaisee juurikkaan hinta.
Kansallista tukea juurikkaalle voidaan jatkossakin maksaa 350 euroa hehtaarille.
Juurikas on myös tuotelistalla, jolle voidaan mahdollisesti maksaa tuotantoon sidottua tukea. Koskinen totesi, että ottajia tuotantoon sidotuille tuille riittää ja nyt etsitään kansallisesti tasapuolinen ratkaisu.
Koskinen korosti puheessaan oman sokerintuotannon tärkeyttä ja työllistävää vaikutusta.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus (SjT) perustettiin 60 vuotta sitten, kun silloiset viisi sokeritehdasta päättivät yhdistää omat tutkimuksensa saman katon alle.
Tutkimuksessa keskitytään erityisesti neljään alueeseen: lajikkeisiin, kasvinsuojeluun, ravinteisiin ja viljelytekniikkaan.
Lisäksi tutkimus käsittää sokeriteollisuuden sivutuotteiden ja tuotannon taloudellisuuden tutkimisen.
”Tutkimuksen tarkoitus on vastata kysymykseen: millä keinoilla juurikas on helppo ja kannattava viljelykasvi”, tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen sanoo.
Viljelyneuvonta on aina ollut keskeinen osa SjT:n toimintaa.
Tutkittua tietoa levittämällä keskus on pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja sokeripolitiikkaan.
Tänä vuonna tutkimuskeskuksella on noin 2 920 koeruutua. Yli puolet niistä on lajikekokeita.
SjT testaa kaikki Suomeen viljelyyn otettavat uudet sokerijuurikaslajikkeet ja karsii kokeissa lajikkeet, jotka eivät Suomen oloihin sovellu.
SjT:ssa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti viisi henkilöä, osa-aikaisesti yksi. Lisäksi satokauden ajaksi on palkattu lisätyövoimaa.
Juhlaseminaari järjestettiin SjT:n koetiloissa Tuorlassa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
