Suurvaltapolitiikan vaikutukset maatalousmarkkinoihin voivat tänä vuonna rauhoittua, korona ja ASF vaikuttavat edelleen

Lihamarkkinoihin vaikuttaa tänäkin vuonna afrikkalainen sikarutto (ASF). Kuvan siat ovat terveitä. Kuva: Johannes Tervo

Pitkään näytti, että Euroopassa maatalousmarkkinoiden vuosi 2021 alkaa kaaoksena, kun aiemmin Britanniaan viedyt tuotteet etsisivät uutta markkinaa ale-hintaan.

Jouluna EU:n ja Britannian välille syntynyt kauppasopimus pitänee tilanteen nyt hallinnassa ja kaaokselta vältytään.

Kauppa kuitenkin vaikeutuu. EU:n ja Britannian välillä tarkastukset, paperityö ja byrokratia lisääntyvät. Siten vienti ja tuonti hidastunevat. Tilanne voi vaikuttaa myös hintoihin ja kaupan kannattavuuteen.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tammikuussa.

Presidentti Donald Trump asetti kaudellaan korkeita tullimaksuja muun muassa kiinalaistuotteille. Tulevan presidentin Joe Bidenin odotetaan palauttavan kansainvälistä kauppaa avoimemmaksi.

Se voi tarkoittaa lisää vientiä Yhdysvaltojen maataloustuotteille.

Biden on korostanut puheissaan ympäristönäkökohtia. Tiukennuksia luonnonsuojeluun saattaa olla näköpiirissä liittovaltion maataloudessa. Maatalouden kustannukset voivat siten Yhdysvalloissa nousta ja tuotantomäärien kasvu hiipua.

Yhdysvaltojen maatalouspolitiikassa (Farm Bill) alkaa uusi kausi vuonna 2023. Siinä saatetaan osoittaa ympäristötyöhön uusia tukikannustimia.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että suurvaltapolitiikka on Bidenin kaudella helpommin ennakoitavaa kuin neljän viime vuoden aikana. Se antanee markkinoille vakautta.

Vuotta 2020 hallinneesta koronapandemiasta päästäneen tämän vuoden aikana monissa maissa eroon rokotteiden avulla.

Pandemian talousvaikutukset voivat sen sijaan olla pitkät. Monien tulotaso on laskenut, ja se heijastuu myös ruokaostoksiin.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on ollut markkinakatsauksen vakioaihe jo useampana vuotena. Tauti näyttää saaneen vahvan jalansijan Saksan villisioissa ja Saksan markkinatilanne heijastuu koko Eurooppaan. Taudin uhka on olemassa myös Suomen päällä.

Viljamarkkinoilla hinnat olivat joulukuussa noususuunnassa.

Joulun ja uudenvuoden välisellä viikolla Pariisin hyödykepörssissä maaliskuun vehnänoteeraus ylitti 210 euron rajan. Helmikuun rapsinoteeraus lähestyi 420:aa euroa tonnilta. Maissin tammikuun noteeraus ylitti 200 euroa.

Viljojen hyvä kysyntätilanne on pitänyt hinnat maailmanmarkkinoilla pirteinä.

Hyvä kysyntä nosti myös syyskylvöjen pinta-aloja. Euroopan vehnäsadon ennustetaan olevan tänä syksynä runsas. Myös Venäjällä kylvöala nousi edellisestä vuodesta.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) mukaan Euroopan kauravarastot paisuvat tänä talvena. Sato oli suuri ja vienti EU:n ulkopuolelle on ollut tahmeaa. Etenkin rehulaatuista kauraa on paljon saatavilla. Elintarvikekauran tilanne on tasapainoisempi.

Nyt viljamarkkinoilla seurataan Etelä-Amerikan tapahtumia. Maissin, soijan ja myös vehnän hintaa nosti Argentiinan satamatyöläisten lakkoilu, minkä takia viljalaivojen lähtö maasta on viivästynyt.

Argentiinassa ja osissa Brasiliaa kuivuus vaivaa kasvustoja. Maissisadon korjuu alkanee Brasiliassa helmikuussa.

Maidon tuottajahinta on ylittänyt 40 sentin rajan loka- ja marraskuussa, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken tilastoista.

Marraskuussa tuottajahinta oli keskimäärin 40,22 senttiä litralta.

Myös vuonna 2019 loka–marraskuussa hinta nousi 40 senttiin. Tuolloin 40 sentin raja ylittyi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015 tammikuun.

Vuonna 2019 joulukuussa hinta oli jälleen laskenut rajan alle. Vuoden 2020 joulukuun tilastot Luke julkaisee myöhemmin.

Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan vuoden 2020 tammi–marraskuussa maidontuotanto kasvoi kotimaassa kaksi prosenttia, kertoo Luke. Marraskuussa tuotanto aleni 0,3 prosenttia.

EU-alueella maidontuotanto on kasvanut tammi–lokakuussa 1,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kasvu on ollut noin kaksi prosenttia.

Sokeri oli yksi koronan eniten heiluttelema tuote maailmanmarkkinoilla. Rajoitustoimet iskivät niin sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin että polttoaineiden kysyntään.

Loppuvuodesta sokerimarkkinat elpyivät muun muassa Kiinan kysynnän ansiosta.

Tänä vuonna polttoaineiden kysynnän ennustetaan kasvavan, jolloin Etelä-Amerikassa kilpailu sokerista makeuttajana ja etanolina kiihtyy.

Paljon riippuu millaiset sadot suurissa sokerimaissa alkavana vuonna korjataan.