Salmonella yleistyi tänä vuonna, mutta ei epidemiaksi asti – "Rehuketjun puhtaanapito ja haittaeläimiltä suojautuminen on pettänyt"

Haittaeläimet, kuten rotat voivat levittää salmonellaa. Niistä tulisi koittaa päästä eroon kotieläintiloilla. Kuva: Kari Salonen

Salmonellatartuntojen määrä Suomessa kasvoi edellisvuotisesta vuonna 2019, kuten myös vuonna 2018.

Kuluvan vuoden marraskuun lopulla salmonella oli todettu 31 nautatilalla, 17 sikatilalla ja 7 siipikarjatilalla. Vuoden loppua kohden elo-syyskuussa alkanut tartuntojen suma on helpottanut, eikä uusia tapauksia ole marras-joulukuussa enää todettu.

"Epidemiasta ei ole kyse, sillä joukossa on monta eri serotyyppiä, eli tartunnat ovat suurelta osin yksittäistapauksia", rauhoittelee Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari.

Tartunnat vaikuttavat olevan todennäköisesti valtaosin ympäristöperäisiä. Tartunnan lähde on siis esimerkiksi rehuun tai juomaveteen joutunut linnun tai rotan uloste, joka on sitä kautta päätynyt eläimen suuhun.

"Rehuketjun puhtaanapito ja haittaeläimiltä suojautuminen on pettänyt."

Elinkeinon edustajat ja viranomaiset tutkivat aina salmonellatartunnan löydyttyä tilojen eläinliikennettä tilalle ja sieltä pois. Kontaktitiloilla puhutaan tällöin epäilynäytteiden ottamisesta.

Eläinliikennettä epäilytiloilla on tänä vuonna hieman helpotettu, jotta terveitä eläimiä ei turhaan päätyisi hävitettäväksi. Eläintilan muilta kuin tartuntaosastoilta voidaan toimittaa eläimiä teuraaksi, jos ne todetaan tutkimuksissa puhtaiksi.

"Mikään suomalainen teurastamo ei ole innokas ottamaan vastaan eläimiä, joita koskee salmonellaepäily, vaikka se ei ole suoranaisesti kiellettyä."

Toppari kannustaa tiloja osastokohtaiseen tautisuojaukseen, joka estäisi tehokkaasti tautien leviämistä. "Jos tauti löytyy, muut osastot voidaan pelastaa hyvällä sisäisellä tautisuojauksella."

Saneerauskäytäntöjä on myös tänä vuonna hieman kevennetty. Saneerausta voidaan yrittää tehdä myös niin, että esimerkiksi porsastuotanto tilalla pysyy käynnissä, eikä puhtaaksi todettuja eläimiä tarvitse lopettaa.

Aiemmin yleinen käytäntö oli, että kaikki yksikön eläimet lopetettiin ennen saneerauksen alkua. "Siihen toimintatapaan ei enää ole varaa", Toppari toteaa.

Syksyn saneeraukset ovat Topparin mukaan sujuneet pääasiassa hyvin, ja osa tiloista on jo todettu puhtaaksi. Yksikään tila ei ETT:n tietojen mukaan ole luopumassa tuotannosta ainakaan yksin salmonellan vuoksi.

"Mutta tietysti näissä tapauksissa on jaksaminen kovilla."

Vakuutukset toimivat ETT:n kokemuksen mukaan pääsääntöisesti hyvin, mutta päätöksenteon ja korvauskäsittelyn nopeudessa olisi osalla vakuutusyhtiöistä parannettavaa. "Kuluja tulee nopeasti paljon, kun saneerataan."

Salmonellalta voi parhaiten välttyä huolehtimalla rehuvarastojen hyvästä suojauksesta ja estämällä lintujen oleskelun eläinten ruokintapöydällä. "Jokunen lintu ei vielä riitä tartuttamaan salmonellaa nautaan. Se, että suurin osa saadaan pidettyä ulkopuolella auttaa jo paljon. Tarvittaessa pihaton avoseinätkin voi verkottaa."

Myös yleisellä siisteydellä on merkitystä. "Esimerkiksi jäterehukasat houkuttavat varmasti jyrsijöitä."

Toppari epäilee, että alan heikko kannattavuus ja viljelijöiden jaksaminen vaikuttavat salmonellatartuntojen määrän kasvuun. "Haittaeläinten torjunta ja siisteys voivat kärsiä niiden vuoksi."

Yksi syy voi olla jyrsijämyrkkyjen ostamisen luvanvaraisuus. "Kaikki eivät ehkä tiedä, mitä myrkkyä saisi ostaa, kun tuttua tuotetta ei näy kaupassa. Ruiskuttajan tutkinnon suorittaneet saavat edelleen ostaa vahvempia jyrsijämyrkkyjä."

Kissojen varaan jyrsijätorjuntaa ei kannata jättää, sillä nekin voivat levittää salmonellaa ulostamalla rehuun. "Kissojen määrä eläintiloissa on pidettävä kohtuullisena."