Tuottajakeskustelu rönsyili asiasta toiseen
Euran Kiukaisiin saapui maanantaina vajaa kymmenen viljelijää keskustelemaan maatalouden nykytilasta europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) kanssa.
Tuottajakeskustelussa nousivat esiin maataloutta koskevat tärkeimmät päätökset. Eniten keskustelua syntyi lannoituksen ympärille.
Broilerintuottaja Tommi Katilan näkemyksen mukaan ympäristöpolitiikan ja muun politiikan tasapaino on nyrjähtänyt pahasti.
”Ympäristöpolitiikka ei saisi päättää teollisuuden kilpailukyvyn edellytyksistä.”
Tähän liittyvä nitraattiasetusluonnos ei välttynyt viljelijöiden moitteilta.
Kasvinjalostus on mennyt harppauksittain eteenpäin. Satotavoitteet ovat aivan toista luokkaa kuin kymmenen vuotta sitten.
Myös lannoitustarve on suurempi ja vaarana on ryöstöviljely, jos säädökset ovat liian tiukat.
Viljelijöiden mielestä starttifosfori pitäisi sallia, sillä kylmässä ravinteiden liukeneminen on hidasta.
Uusista erotusmenetelmistä toivottiin ratkaisua ravinteiden kierrätykselle. Esimerkiksi yhdyskuntajätteestä erotetut ravinteet voitaisiin hyödyntää luottavaisin mielin. Tällöin yhdyskuntajätteen kemikaalit ja raskasmetallit eivät estäisi käyttöä.
Viljelijän näkökulmasta vaikuttaa kuitenkin oudolta, että ensin lietteestä erotellaan pieni osa ravinteita ja sitten viljelijä laimentaa ravinteet puhtaaseen veteen, jotta tasainen levitys pelloille onnistuisi.
Kritiikkiä viljelijöiltä tuli myös yhdyskuntajätteen käytöstä viherrakentamisessa. Ravinteet valuvat sieltä suoraan Itämereen.
Nämäkin valumat menevät maatalouden piikkiin, kuten kaikki muutkin, joiden alkuperää ei saada selville.
Sarvamaan mielestä järjen ääni toteutui viherryttämisvaatimuksessa.
Toinen tärkeä asia oli se, että tukiin voi tehdä jatkossa pysyvän hakemuksen. Jos siis muutoksia ei tule, ei uutta hakemusta tarvitse tehdä. Ongelmana tässä on se, että kasvikohtaiset pinta-alat vaihtelevat vuosittain.
Viljelijät toivoivat luotettavaa tapaa mitata peltojen pinta-aloja, ettei saman lohkon pinta-ala muuttuisi mittauskerrasta riippuen. Tässä asiassa Sarvamaa kehottaa viljelijöitä kääntymään ministeriön ja elykeskusten puoleen.
Sokerikiintiö loppuu vuonna 2017. Sokerijuurikas on tukilistalla, mutta Suomi käyttää kansallista päätösvaltaa siitä, mikä osa tuista kohdistetaan sokerille.
Sarvamaan mielestä maatalouden markkinoiden suojaaminen on nyt ymmärretty EU:ssa ja hän odottaa vapaakauppaneuvotteluissa sen mukaista tulosta. Tavoitteena on hänen mukaansa suojata entisestään maataloutta.
Viljelijöiden suunnalta tuli myös toive, että 141-tuki säilytettäisiin omanaan. Sarvamaa ei koe tätä täysin mahdottomana. Liian suuria kokonaisuuksia on vaikea hallita.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
