
Sudet raatelivat 11 lammasta laitumelle Salon seudulla: ”Keinot ovat vähissä lampaiden suojelemiseksi”
Tiheän susikannan alueella lampureiden tilanne on kestämätön. Susien hyökkäyksiä on koettu Varsinais-Suomessa tänä kesänä useampi, viikonloppuna Vaskiolla.
Markku Suomisen lampaat joutuivat suden raatelemiksi kahdella laitumella Vaskiolla. Varsinais-Suomessa tapauksia on jo useampi tänä kesänä. Kuva: Markus KakkoVarsinais-Suomessa Perttelissä asuva Markku Suominen kohtasi viikonloppuna lampurin painajaisen, kun sudet raatelivat ja tappoivat 11 hänen omistamaansa lammasta laitumelle Vaskiolla. Yhteensä 17 pässikaritsaa oli luonnonhoitotyössä kahdella laitumella, joiden etäisyys oli puolisen kilometriä.
”Molemmilla laitumilla olivat sudet käyneet lauman kimppuun. Tapettu oli seitsemän, joista vain kahta oli syöty. Neljä lammasta jouduttiin vammojen vuoksi lopettamaan”, kertaa Suominen järkyttäviä tapahtumia.
Havaintoja susista on saatu alueelta tänä kesänä runsaasti.
”Susien tappama peura on löytynyt tästä muutaman kilometrin päästä”, Suominen mainitsee.
”Varmuutta ei jälkien perusteella susien lukumäärästä ole, mutta riistamiehet arvioivat, että useampi susi on ollut liikkeellä. Näyttää siltä, että sudet on opettaneet pentuja metsästämään, kun noin iso määrä on tapettu, mutta vain kahta syöty”, Suominen pohtii.
Lampaat löysi niiden hoitaja tavanomaisella tarkistuksella.
”Surkealta ne näyttivät. Kamalalta tilanne tuntuu, kun näiden eläinten kanssa on yöt valvottu karitsointien aikana, niitä on hoidettu ja kasvatettu. Kun eläinmäärä on pieni, nehän ovat kuin lemmikkejä. Kamala oli nähdä, millaisen kärsivän lopun ne nyt saivat”, kuvaa Suominen.
Hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta katraasta kuusi lammasta tuotiin kotiin. Niiden selviytyminen on vielä epävarmaa.
”Laitumella ne juoksivat vauhkoina, suuntavaisto täysin kadoksissa. Niillä on puremahaavoja, joten vielä ei tiedä selviävätkö ne”, kertoo Suominen.
Laitumet sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Kyseisillä laitumilla ei ollut susiaitaa.
Sudet tappoivat Suomisen katraasta seitsemän lammasta ja raatelivat pahoin neljä. Jälkien perusteella paikalla arvellaan olleen useampi susi. Kuva: Markus Kakko”Sudet olivat menneet aidoista yli. Epäilen, että menevät susiaidankin yli. Sitä olen laittanut seitsemän kilometrin päässä olevalle laitumelle, kotona tilan pihapiirissä lampaat ovat sähköaitauksen sisällä. Toivotaan, että tämä riittää suojaksi.”
”Täytyy yrittää panostaa laitumien suojaukseen. Mutta eihän se auta, vaikka vahtisi yöt laitumen reunalla. Mitään ei saa tehdä, jos susi laumaan hyökkää”, Suominen jatkaa.
Tihenevän kannan ja susireviirialueen tilannetta lampuri kuvaa kotieläinten kannalta toivottomaksi. Alueella on useita lammas- ja hevostiloja, joille susien hyökkäyksestä on tiedotettu.
”Olo on sellainen, että pitääkö laittaa pillit pussiin, ei kannata homma tällä tavalla. Keinot on vähissä lampaiden suojelemiseksi”, Suominen huokaisee.
Joka aamu herää peläten, mitä on yöllä tapahtunut.
Parikymmentä kilometriä Vaskiolta etelään tapahtui vastaava tuho lähes päivälleen vuosi sitten Mikkolan tilalla Hajalassa. Peppi ja Marko Laineen viljelemällä tilalla on 200 uuhta, karitsoja syntyy noin 350 vuosittain.
”Tänä kesänä susi on raadellut seudulla jo useamman tilan lampaita, pari viikkoa sitten Paimiolla ja nyt Vaskiolla. Tapahtumat nostavat ahdistuksen taas pintaan, kun muistelee sitä näkyä omalla laitumella. Henkihieverissä korisevia raadeltuja lampaita”, Peppi Laine kertoo.
Havaintoja susista on tehty alueella paljon. Laine kuvaa tilannetta käsittämättömäksi ja järjettömäksi lampurien näkökulmasta.
”Tuskin kukaan muu kuin tämän läpikäynyt tajuaa, millaista on elää kesän edetessä kohti syksyä yhä lisääntyvän stressin ja pelon vallassa. Joka ilta kuulostellaan haukkuvatko koirat, ja välillä lähdetään yöllä ajamaan laitumille tarkistamaan tilanne. Joka aamu herää peläten, mitä on yöllä tapahtunut.”
Ennaltaehkäiseviin toimiin laitetaan lammastiloilla paljon resursseja ja rahaa.
”Heinäkuussa syntyneitä karitsoja kuljetetaan vielä yöt sisällä, mutta eihän ole mitään järkeä lähteä siirtämään kaikkia lampaita yöksi sisälle. Eläinten hyvinvoinnin ja ravinnonsaannin kannalta laitumella olo on parasta. Kuivuuden takia rehusato jää muutenkin vähiin, ei ole mitenkään mahdollista ajatella koko lauman sisäruokintaa.”
Laineen tilalla on petoaitaa rakennettu kahtena kesänä.
”Viiden kilometrin rakennusurakka on pian valmis, siltapaikkojen ketjuvirityksiä puuttuu vielä. Meillä on käytössä useita susien karkotuskeinoja. Välkevalolaitteita, vinkuva scary man-hahmo ja vartijalaamoja.”
Elinkeino on susipolitiikan takia liipaisimella.
Laine penää järkeä susipolitiikkaan.
”Lampurit joutuvat susireviirialueilla laittamaan hirveän työmäärän ennaltaehkäiseviin toimiin ja elämään jatkuvan pelon kanssa, jotta mahdollistetaan maailman luonnollisin asia, eläinten laiduntaminen. Sitä luulisi, että omalla maallaan saa tehdä mitä haluaa, mutta näemmä se sanellaan muualta”, Laine puuskahtaa.
Laine muistuttaa laiduntavien eläinten merkityksestä monimuotoisuuden ja luontokadon näkökulmista. ”Mikään ei sen paremmin monimuotoisuutta tue, kuin laiduntaminen, jota lampaat tekevät omien ja muiden viljelijöiden mailla. Tämän työn luulisi nyt olevan juuri sitä, mitä maataloudelta halutaan. Kuitenkin elinkeino on susipolitiikan takia liipaisimella.”
Laine korostaa, että susi kuuluu luontoon, mutta ei asutuksen keskelle.
”Mahdoton on ymmärtää, miksi susia pitää tällä tavoin asutuksen keskellä vapaasti hortoilla. Eivät nämä ole mitään eräsusia. Maatalous on kohdannut tänäkin vuonna monenlaista vastoinkäymistä. Kapuloita laitetaan rattaisiin kaikin tavoin, siltä tuntuu. Jatkuvassa pelossa ei työtä voi jatkaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






