Kasvinjalostus varautuu tulevaan
Jokioisilla juhlittiin viime viikon torstaina Borealia ja kasvinjalostuksen 110-vuotista taivalta.
Borealin menestystä mitatakseen ei tarvitse kuin vilkaista pelloille. Kaksi kolmasosaa on sen jalostamien lajikkeiden peitossa.
Paljon on muuttunut alkuajoista, sillä alue oli aikanaan Suomen rikkaimman miehen omaisuutta.
Vuosina 1868–1917 elänyt Alfred Kordelin loi itselleen suuromaisuuden lähes tyhjästä.
Myös Naantalin Kultarannan rakennuttaneella Kordelinilla oli Jokioisten kartanossa hallussaan 32 000 hehtaaria maata, 1 500 lehmää, 430 torppaa ja 208 mäkitupaa.
Sittemmin hänet murhattiin ja tila siirtyi perheettömältä mieheltä valtion haltuun.
Tänään kartanon tiluksia peittää 54 000 koeruutua.
Suurin osa ruuduista on moni- ja kaksitahoisen ohran peitossa.
Borealin laboratorioissa jalostyö saa tuekseen uusimman tekniikan. Ohran genomin selvittämistyö on hyvässä vauhdissa. MTT:n kanssa toteutetun projektin suuri kysymys on, voiko satoa ennustaa genomin perusteella.
Borealilla ei haikailla geenimuunneltujen lajikkeiden perään, vaikka aiheeseen vaadittava tietotaito takataskusta tarvittaessa löytyisikin. Laillisestakin biotekniikasta on yllin kyllin apua kehitystyössä.
Jalostustyössä hyödynnetään esimerkiksi solukkoviljelyä, mikä nopeuttaa jalostusprosessia keskimäärin 3–4 vuotta.
Vaikka biotekniikka on tärkeää, kenttäkokeita se ei toistaiseksi korvaa.
Koeruutuja on esimerkiksi Latviassa, Liettuassa ja Etelä-Ruotsissa, jotta kasvien selviytymiskyky voidaan kartoittaa mahdollisimman erilaisissa oloissa.
Ilmaston muuttumista ei seurata Borealilla sivusta tumput suorina.
”Oletamme, että kasvitautien ja tuholaisten määrä kasvaa”, kertoo Boreal kasvinjalostus Oy:n toimitusjohtaja Markku Äijälä.
Kasvinjalostuksessa painotetaan yhä enemmän korren vahvuuteen ja ääriolosuhteita sietäviin kasveihin.
Jokioisilla varaudutaan tulevaisuuteen, näytti se miltä tahansa.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
