Määkivien maisemanhoitajien suosio on kasvussa: "Haitalliset vieraslajit pysyvät kurissa, kun lampaat pistelevät ne poskeensa"

Tammelalaisen Syrjälän tilan lampaat hoitavat muun muassa Saaren kartanon rantoja. Kuva: Maa- ja kotitalousnaiset

Lampaat ovat yhä tavallisempi näky luonnonmukaisina maisemanhoitajina, ja niiden saavutukset ovat kiistattomat.

"Lampaiden laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta, sillä se tarjoaa hyvät elinolosuhteet linnuille, hyönteisille ja sienille. Lisäksi se on tehokas ja edullinen keino pitää maisema avoimena ja viihtyisänä" sanoo laidunsopimuksia laativa maisema-asiantuntija Katriina Koski Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista.

"Sen sijaan haitalliset vieraslajit pysyvät kurissa, kun lampaat pistelevät ne poskeensa", Koski toteaa.

Hänen mukaansa laiduntaminen tekee hyvää eläinten ja jopa ihmisten hyvinvoinnille.

"Laiduntavat lampaat koetaan positiivisena, ja niitä suorastan toivotaan maisemaan. Taajamissa lampaat ovat suosittuja nähtävyyksiä varsinkin lapsiperheiden keskuudessa."

Hämeessä lampaat ovat tänä kesänä hoitaneet muun muassa Portaan kylän valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Tammelassa.

Määkiviä maisemanhoitajia mahtuisi Hämeeseen lisääkin, Koski toteaa.

Hänen mukaansa etenkin suuret lammastilat harjoittavat maisemalaidunnusta, mutta toiminta on alueellisesti melko keskittynyttä.

"Monien hämäläiskuntien alueilla on paljon vanhoja perinnebiotooppeja, joita ei nykyisellään hoideta mitenkään, mutta joille lampaat soveltuisivat laiduntamaan erittäin hyvin."

Lampaita ottaa maisemanhoitajiksi yleisimmin jokin julkinen taho kuten kunta, seurakunta tai valtion organisaatio. Myös yksityiset yritykset ja maanomistajat saattavat vuokrata niitä mailleen.

Tammelan Portaan kylässä sijaitsevan Syrjälän tilan lampola on kesällä tyhjillään. Sen asukkaat, Texel-rotuiset luomulampaat, ovat hoitamassa maisemaa sekä tilan omilla pelloilla että muun muassa Forssan ja Tammelan keskusta-alueilla.

Tila päätti siirtyä lammastalouteen 2010. Lammasfarmin perustaminen keskelle historiallista vanhaa kylää arvelutti tilanväkeä aluksi, mutta turhaan. Kyläläiset ovat ottaneet lampaat hyvin vastaan.

"Täällä odotetaan lampaiden tuloa keväällä laitumelle. Kyläläiset kyselevät perään, jos eläimiä ei ala näkyä maisemassa. Niiden tulon myötä kylälle ovat palanneet jo kertaalleen kadonneet törmäpääskyt", kertoo tilan isäntä Hannu-Pekka Syrjälä.

Emäntä Katja Syrjälä toteaa, että maisemalaidunnuksella on sekä taloudellista että imagollista merkitystä.

"Lampaat pitävät pusikot ja joenvarret avoimina ja maiseman näkyvissä. Lisäksi lampaan kuuluu laiduntaa, sillä se lisää eläimen hyvinvointia."

Syrjälän lampaat ovat tänä kesänä partioineet jo seitsemättä kautta maisemanhoitajina myös läheisellä Saaren kartanolla. Tulosta on tullut: esimerkiksi järven rannassa sijainnut umpeenkasvanut vitikko on nykyään viehättävä lehtomainen metsälaidun. Kartanolla on todettu, että alueen pysyminen avoimena edellyttää lehmien ja lampaiden yhteislaidunnusta, sillä maisemanhoitajina eläimet täydentävät toisiaan.