Valvonta osoittaa sika-tilojen olojen parantuneen
Tuotantoeläintiloille tehtiin viime vuonna yhteensä 545 suunnitelmallista otantaan perustuvaa eläinsuojelutarkastusta. Laiminlyöntejä havaittiin noin 28 prosentilla tarkastetuista tiloista. Osuus oli sama kuin edellisvuonna.
Tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, mikä on laiminlyöntien osuus kaikilla suomalaistiloilla.
Valvottavista tiloista vain neljännes valittiin satunnaisotannalla. 75 prosenttia valittiin riskiperusteisesti, tietyin eläinlajikohtaisin painotuksin.
Tarkastustuloksissa oli isoja eläinlajikohtaisia eroja.
Turkistarhoilla epäkohtien määrä Eviran mukaan pysyi suurena, 53 prosentissa valvotuista tiloista. Edellisvuonna vastaava luku oli 61 prosenttia.
Sika- ja munintakanatiloilla tilanne on parantunut. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 25 prosentilla tarkastetuista sikatiloista ja 19 prosentissa kanaloista.
Tarkastetuista 362 nautatilasta laiminlyöntejä havaittiin 27 prosentilla. Osuus on hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna.
Vuohitiloilla laiminlyöntejä ei havaittu, lammastiloilla taas hiukan edellisvuotista enemmän.
Todetut ongelmat olivat pääosin samoja kuin aiempinakin vuosina.
Nautatiloilla jouduttiin puuttumaan esimerkiksi puhtauteen.
Eläimille ei aina löytynyt kuivaa ja puhdasta makuupaikkaa eikä sääsuojaa laitumella tai jaloittelutarhassa.
Vettäkään ei aina ollut vapaasti saatavilla.
Ikävä ja jatkuvasti toistuva asia ovat vasikoiden puutteelliset olot – liian pienet ryhmäkarsinat tai vasikan pito yksittäiskarsinassa yli sallitun iän.
Sioilla yleisimmin – tosin edellisvuotista selvästi harvemmin – huomautettiin virikemateriaalin puutteesta. Myös kirjanpidosta löytyi puutteita.
Vakavia puutteita oli vähän. Vain kahdella nautatilalla ja yhdellä turkistarhalla paljastui laiminlyöntejä, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Valvontaa on tehostettu. Viime vuosi oli toinen, jolloin tarkastuksista vastasivat valvontoihin erikoistuneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit kunnaneläinlääkäreiden sijasta.
Lisäksi valvonnan riskiperusteisuutta on lisätty voimakkaasti.
EU velvoittaa jäsenvaltiot tarkastamaan vuosittain tietyn määrän tiloja. Viime vuonna määrättiin tarkastettavaksi noin 1,5 prosenttia kaikista Suomen nautatiloista, 3 prosenttia sikatiloista, 7 prosenttia munintakanaloista, 7 prosenttia ankka- ja hanhitiloista, 2 prosenttia lammas- ja vuohitiloista sekä 6 prosenttia turkistarhoista.
Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä on noussut viime vuosina, kun valvontaresursseja on lisätty.
Viime vuonna virkaeläinlääkärit raportoivat yli 3 600 tällaista tarkastuskäyntiä, joko tuotanto- tai lemmikkieläimiin kohdistuvia.
Eläinsuojelulain mukaisia kieltoja tai määräyksiä annettiin yli 38 prosentilla raportoiduista käynneistä.
Vakavia laiminlyöntejä, joiden johdosta ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin, havaittiin noin 7 prosentilla epäilyyn perustuvista tarkastuskäynneistä.
Kieltoja tai määräyksiä annettiin eniten tuotantoeläinkohteille, kun taas kiireelliset toimenpiteet kohdistuivat useimmiten lemmikkieläimiin.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
