Lomituslait uusiksi vuoteen 2025, pakollinen myel jää ehkä pois

Ministeri Krista Kiuru lupaa, että lakiuudistuksessa kuunnellaan tuottajia ja lomittajia. Maidontuottaja Mika Nieminen toivoo toimivaa ja luotettavaa järjestelmää. Kuva: Maija Ala-Siurua, Ville-Petteri Määttä, Rami Marjamäki

Lomituslainsäädäntöä ollaan panemassa uusiksi kahdessa vaiheessa.

Yksi keskeisistä muutoksista olisi, että lomituspalveluiden ja pakollisen maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen myelin välinen kytkentä jäisi historiaan.

Nyt myel-vaatimus sulkee osan kotieläintuottajista lomituspalveluiden ulkopuolelle, sanoo hallitussihteeri Anne Vänskä sosiaali- ja terveys­ministeriöstä (STM).

Ensimmäisen vaiheen säädös­muutokset voisivat astua voimaan vuonna 2022.

Toisen uudistamisvaiheen kunnianhimoinen tavoite on säätää kolme uutta lomituslakia, jotka voisivat astua voimaan joko 2024 tai 2025, Vänskä arvioi.

Uusien lakien lopputulema olisi, että kotieläintuottajan lomituspalveluita olisivat vuosi­loma, erilaiset sijaisavut ja lisävapaa. Täysin maksulliset lomituspalvelut poistuisivat. Niitä voisi ostaa yksityisiltä lomitusyrityksiltä.

Turkiseläintuottajat voisivat saada lomitusta vuosilomaan ja lisävapaisiin.

Poronhoitajille olisi tarjolla työkyvyttömyyden perusteella myönnettävä sijaisapu.

Vänskä puhui keskiviikkona 18. maaliskuuta Helsingissä Lomituspalvelujen tulevaisuus – Lomituslainsäädännön uudistaminen -seminaarissa. Koronatilanteen takia seminaari järjestettiin vain verkossa.

Ensimmäisenä työlistalla on muokata nyt voimassa olevan kolmen lomituslain sisältöä ja muuttaa sähköistä Lomitus­nettiä, Vänskä kertoo.

Myel-uudistuksen lisäksi odotettavissa on, että kotieläintuottaja voisi saada lomitusta, jos hän on joko maatilatalouden tuloverolain tai elinkeinotulojen verottamisesta annetun lain piirissä.

Ravi- ja ratsutiloja ei enää lomitettaisi. Näin sen vuoksi, että EU:n säädöksissä ne eivät ole maatalouden alkutuotantoa.

Toisessa vaiheessa on kolmen uuden lain säätämisen lisäksi muun muassa maatalous­lomituksen hallintomallin kehittäminen.

Pohdittavana on, mikä malli toimii, jos lomitus ei päädy maakuntien vastuulle.

EU:n näkökulmasta lomituslait ovat valtiontukijärjestelmiä.

Näin ollen lomituslait voivat olla voimassa vain tietyn ajan, ja ne on hyväksytettävä tai ilmoitettava komissiolle määräajoin, kertoo erityisasiantuntija ­ Mikko Rissanen STM:stä.

Tämänhetkisen tiedon mukaan uudet EU:n valtiotukisäännöt tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta.

Lomituslakien sisältö muutettava niiden mukaisiksi, sanoo Vänskän kanssa samassa seminaarissa puhunut Rissanen.

Anne Vänskän ja Mikko Rissasen esitykset ovat kokonaisuudessaan luettavissa otakantaa.fi-palvelussa. Samoin palvelusta löytyy kysely toimintaympäristön muutoksen vaikutuksesta lainsäädäntöön ja mahdollisuus kertoa kokemuksiaan lomituspalveluiden toimivuudesta ja omista ideoistaan lomituksen kehittämisestä

Lue myös:

Ministeri Kiuru: Maatalouslomituksen turvaaminen on yhteiskunnan sydämenasia – lomituslait uudistetaan kahdessa vaiheessa