Maataloustukien uudistuksen aikataulu huolestuttaa Suomessa: Komission käsittely voi venyä syksyyn – aikaa kotimaan valmisteluun jää niukasti

Ennen kuin uuden järjestelmän mukaisia tukia päästään hakemaan, suomalaisviranomaisten pitää saada valmiiksi tukien ohjeistukset, kouluttaa neuvojat ja viranomaiset sekä rakentaa haun, myöntämisen ja valvonnan vaatimat tietojärjestelmät. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen esitys vuosien 2023–27 cap-tukijärjestelmän toimeenpanoksi on paraikaa EU:n komission arvioitavana. Komission tarkoitus on saada kansalliset suunnitelmat hyväksytyksi syyskuuhun mennessä, kertoo asiantuntija Taru Haapaniemi komission maatalousosastosta.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila pitää tätä myöhäisenä ajankohtana. Hän myöntää olevansa huolissaan siitä, miten aikaa riittää kansalliseen toimenpanoon komission lopullisen hyväksynnän jälkeen.

"Olimme ensimmäisten joukossa ellemme aivan ensimmäiset, jotka toimittivat kansallisen suunnitelmansa komissiolle. Toivottavasti olemme myös ensimmäiset, jotka saavat komission hyväksynnän."

Suomi toimitti 1 300-sivuisen toimeenpanoesityksensä komissiolle jouluaaton aattona. Komission asettama takaraja oli vuodenvaihde.

Peräti kolmannes EU:n 27 jäsenmaasta ei kyennyt toimittamaan omaa suunnitelmaansa komissiolle määräaikaan mennessä.

Kailan mukaan aikaa komission hyväksynnän jälkeen tarvitaan, jotta uuden tukijärjestelmän vaatima kansallinen lainsäädäntö ehditään käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa.

Lisäksi toimeenpanoon tarvitaan riittävästi aikaa: tukien hallinnointiin ja hakemiseen tarvittavat tietojärjestelmät pitää saada valmiiksi ajoissa, jotta ensimmäiset tukihaut saadaan käyntiin alkuvuodesta 2023. On myös huolehdittava siitä, että viljelijöillä on riittävästi aikaa perehtyä uuteen järjestelmään ja tehdä haettavia tukia ja toimenpiteitä koskevat valinnat, toteavat sekä Kaila että Ruokaviraston maaseutuosaston ylijohtaja Matti Puolimatka.

Myös Puolimatka korostaa kansalliseen toimeenpanoon jäävän ajan olevan hyvin lyhyt.

"Emme voi jäädä odottamaan kansallisen lainsäädännön hyväksymistä. Tietojärjestelmien rakentaminen aloitettiin jo viime vuonna, jotta se saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti sen jälkeen kun hyväksyntä kansalliselle suunnitelmalle on saatu", kertoo ylitarkastaja Noora Pehkonen Ruokavirastosta.

Maatalouspolitiikan uudistuksen tämänhetkisestä tilannetta esiteltiin maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä cap-ajankohtauskatsaus-webinaarissa keskiviikkona.

Tällä hetkellä komissiossa arvioidaan jäsenmaiden toimittamia suunnitelmia sen pohjalta, miten ne täyttävät komission asettamat taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteet. Lisäksi komissio vertaa kunkin maan suunnitelmaa jäsenmaan itsensä tekemässä analyysissä määriteltyihin tarpeisiin, Haapaniemi kertoo.

Komissio käy suunnitelmat läpi myös siitä näkökulmasta, täyttyvätkö niissä cap-tuille asetetut "minimikorvamerkinnät": kohdistuuko tuista esimerkiksi ekojärjestelmään, uudelleenjakotukeen tai nuorten viljelijöiden tukemiseen komission vaatima osuus, Haapaniemi luettelee.

Arvioinnin perusteella komissio laatii jokaiselle jäsenmaalle huomiokirjeen. Se on tarkoitus toimittaa jäsenmaille maalis–huhtikuun vaihteessa. Niiden pohjalta toimeenpanosuunnitelman arviointia jatketaan komission ja kunkin jäsenmaan välisillä keskusteluilla.

Uusien tukijärjestelmien – esimerkiksi ekojärjestelmä – ja vanhoihin tuttuihin tukiin tulevien uusien ehtojen lisäksi ensi vuosi tuo muutoksia myös siihen, miten tukia haetaan ja valvotaan.

Esimerkiksi paperiset tukihakulomakkeet jäävät tämän vuoden jälkeen pysyvästi historiaan. Muutos koskee sekä viljelijätukia että hanke- ja yritystukia.

Viljelijätukihakemuksista jo 95 prosenttia on usean vuoden ajan tehty sähköisesti, ja hanke- ja yritystuissa osuus on ollut noin 90 prosenttia.

Jo nykyisin esimerkiksi kasvulohkojen ilmoittaminen on käytännössä edellyttänyt viljelijöiltä sähköisen hakemuksen tekemistä. Ensi vuosi tuo "konepellin alle" niin paljon uutta teknologiaa, ettei paperinen hakemus enää ole käytännössä mahdollinen, perustelee johtava asiantuntija Kirsti Tuumi Ruokavirastosta.

Iso rooli tulee olemaan myös älypuhelimiin ladattavalla mobiilisovelluksella. Se auttaa jatkossa viljelijää muistamaan edessä olevia määräpäiviä, ja sen kautta on myös mahdollista antaa vastauksia valvojien esittämiin tietopyyntöihin.

Myös hanke- ja yritystuissa käytettävää Hyrrä-sovellusta kehitetään niin, että se ohjaa ja neuvoo yhä laajemmin hakijaa hakemuksen täyttämisessä. Esimerkiksi tukia koskevaa ohjeistusta sisällytetään yhä enemmän itse hakusovellukseen, Pehkonen kertoo.

Hyrrään tulee myös uusia tarkisteita, joiden avulla tuen hakija voi jo täyttövaiheessa varmistaa hakemuksensa täyttävän sille asetettuja vaatimuksia. Myös muiden viranomaisjärjestelmien tietoja pystytään Pehkosen mukaan jatkossa hyödyntämään hakemuksissa, mikä vähentää hakijan työtä täyttövaiheessa.

"Haluamme tehdä tukien toimeenpanosta mahdollisimman sujuvan ja edesauttaa rahoituksen saamisessa täysimääräisesti käyttöön", toteaa Puolimatka.

Suomi käynnisti uuden cap-kauden valmistelun keskustelutilaisuudella vuonna 2016, ja täydellä teholla työ pääsi käyntiin seuraavana vuonna. Kun uusi järjestelmä ensi vuoden alussa otetaan käyttöön, valmistelua on takana yli kuusi vuotta.

Kaila muistuttaa, että uudistukset jatkuvat. Ensi vuonna alkavaa kautta valmisteltiin kuusi vuotta, joten parin vuoden päästä on jo ryhdyttävä valmistelemaan uutta, alkavan kauden jälkeen koittavaa cap-kautta.

Lue myös:

Suomi joutui sisällyttämään suoriin tukiin komission vaatiman uudelleenjakotuen

Yhdeksän EU-maata ei toimittanut cap-suunnitelmaansa komissiolle määräaikaan mennessä – joukossa Saksa ja Belgia

Viljelijän aseman paraneminen jää haaveeksi cap-uudistuksessa – ratkaisut täytyisi etsiä kilpailulainsäädännön puolelta ja markkinoilta