Kaukaisten maiden avokado uppoaa kuluttajiin – Etelä-Afrikassa viljelijät lisäävät tuotantoaan

Avokadoja pakataan eteläafrikkalaisella maatilalla. Kuva: Riitta Mustonen

Avokadoja tuodaan Suomeen sekä Etelä- Euroopasta että Israelista, Chilestä, Perusta, Meksikosta, Keniasta ja Etelä-Afrikasta. Kuva: Jukka Pasonen

Avokadon suurin tuottajamaa on Meksiko, mutta Suomeen avokadoja tulee monesta muustakin maasta. Esimerkiksi Etelä-Afrikasta meille tuodaan näitä isokivellisiä hedelmiä lähes ympäri vuoden.

Avokadosta on tullut suosikkihedelmä kaikkialla maailmassa. Sitä mainostetaan superruokana, sillä se sisältää kaliumia saman verran kuin banaani sekä B-, K- ja E-vitamiinia. Siinä on myös paljon energiaa, sillä se on hedelmistä rasvaisimpia. Tosin avokadon rasvat ovat terveydelle edullisia pehmeitä rasvoja.

Suomessa avokadon suosiota vauhditti muutama vuosi sitten somehitiksi noussut avokadopastan resepti, ja avokadoa on alettu lisätä niin pirtelöihin, piiraisiin, kastikkeisiin kuin keittoihin.

Vierailu eteläafrikkalaisen ZZ2-maatilan avokadoviljelmillä vahvistaa käsityksen avokadon suosion kasvusta.

Avokado on tilan toinen pääkasvi tomaatin jälkeen. Lisäksi ZZ2 tuottaa mangoa, sipulia, omenaa, päärynää, kirsikkaa ja naudanlihaa.

ZZ2 viljelee avokadoa – tai kuten Etelä-­Afrikassa sanotaan ’afrikadoa’ – noin 800 hehtaarilla ja kasvattaa lisäksi taimitarhallaan 150 000 avokadon tainta vuodessa. Sillä on tuotannossa 12 eri lajiketta, joiden sato on yhteensä 10 miljoonaa kiloa vuodessa.

Avokadon viljelyä on syytetty siitä, että sen kasvatus vaatii paljon vettä ja sitä kasvatetaan maissa, missä vesivarat ovat vähissä, kuten Perussa ja Etelä-Afrikassa.

Kulunut kevät on ollut Etelä-Afrikassa ennätyskuiva. ZZ2:n avokadoviljelmät levittäytyvät kuitenkin huhtikuussa vihreinä pohjoisessa Limpopon maakunnassa.

Tilan viljelypäällikkö Braam van den Heever kertoo, että sademäärät vaihtelevat todella paljon paikallisesti.

Kukkulan tällä puolen, missä viljelmät sijaitsevat, vettä sataa noin 800 millimetriä vuodessa, kun toisella puolen sademäärä on vain 250. Viljelmiä kiertävät sadetusputket.

”Kaikki tarhat ovat keinokastelussa, mutta me käytämme vettä säästeliäästi. Silti olemme saaneet hyviä satoja.”

Van den Heeverin mukaan tarkoitus on lisätä avokadoalaa 100–300 hehtaaria vuodessa, sillä kysyntää on paljon.

”Meksikolaiset syövät yhdeksän kiloa avokadoja henkeä kohti vuodessa ja eteläafrikkalaiset vain 300 grammaa. Kulutus Euroopassa ja Aasiassa kasvaa kohisten.”

Suomeen avokadoja tuodaan Etelä- Euroopasta, Israelista, Chilestä, Perusta, Meksikosta, Keniasta ja Etelä-Afrikasta.

Niin Etelä-Afrikassa kuin muuallakin avokadoja pidetään premium-tuotteina. Korkean hinnan vuoksi myynti on ollut nihkeää, vaikka kyse on omassa maassa tuotetusta hedelmästä.

”Olemme yrittäneet lisätä kulutusta laskemalla hintaa, mutta kauppa haluaa pitää hinnan korkeana. Olemme siirtyneet myös neljän kilon pakkauksista kilon pakkauksiin, joka on perheelle sopivampi koko”, van den Heever kertoo.

Avokadojen päämarkkina on viennissä, mutta ZZ2 haluaa vahvistaa myyntiä myös kotimaassa.

Yhtiö tuottaa myös avokadojen taimia, mikä on sille etu, sillä maassa on pulaa taimista. Odotus­aika voi olla vuosia, jos ei ole omaa taimi­tuotantoa.

Kysymykseen kasvinsuojeluaineiden käytöstä van den Heever vastaa, että niitä käytetään, koska kuluttaja haluaa kauniin tuotteen. ”Ihmiset ostavat silmillään.”

Luomuavokadoja ei tuoteta, sillä kalliin tuotteen hinta nousisi luomuviljelyssä entisestään.

Avokadopakkaamossa työntekijät lajittelevat hedelmiä laatikoihin, jotka lähtevät Eurooppaan ja Kiinaan.

Työssä on oltava tarkat silmät, sillä kuten pakkaamon johtaja Johan Ferreira sanoo: ”Kysyntä on suurin haaste. Ihmiset ovat niin valikoivia. Jos avokadossa on musta pilkku, sitä ei haluta.”

Skandinavia on ZZ2:lle kasvava ja tärkeä markkina. ”Siinä missä Manner-Euroopan markkina alenee, niin Skandinavia nousee. Ihmiset syövät entistä terveellisemmin”, Ferreira uskoo.