Lieksaan puuhataan muovinkierrätystehdasta – "poikkeuksellinen hanke"

Lieksaan suunnitellaan maatalousmuovien kierrätyslaitosta, joka puhdistaa jätemuovin ja tekee siitä uusioraaka-ainetta muovi-
teollisuudelle. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vaasaan rekisteröity Pohjanmaan muovikierrätys kaavailee maatalousmuovien kierrätykseen keskittyvää tehdasta Lieksaan. Yhtiö on puhunut jopa kolmen miljoonan muovikilon käsittelemisestä vuodessa.

Alunperin tehtaan piti käynnistyä toukokuussa. Siihen tähdätään edelleen, vaikka tehtaan paikkaa on jouduttu vaihtamaan jo kerran.

Muovin käsittelylaitteet on tilattu ja ne ovat tulossa hyvissä ajoin ennen toukokuuta Suomeen, vakuuttaa tuotantopäällikkö Eino Järvinen Pohjanmaan muovikierrätyksestä.

Pohjanmaan muovikierrätys on luvannut hakea paali- ja aumamuovit sekä erilaiset muovisäkit ja vielä maksaa niistä.

Yhtiö on markkinoinut asiaa Agronetin keskustelupalstoilla ja lähettämällä tiedotteita tuottajaliitoihin. Tarjous näkyy muun muassa MTK-Keski-Pohjanmaan verkkosivuilla.

Karjaväkeä yhtiön tarjous on kiinnostanut. Tähän asti kukaan ei ole luvannut maksaa jätemuovista. Useimmiten muovin hakemisesta on veloitettu asiakasta.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema muovialan asiantuntija pitää kierrätysyhtiön perustamista myönteisenä. Hän kuitenkin epäilee laitoksen kustannustehokkuutta varsinkin, jos tehdas sijoitetaan Lieksaan, kauas maatalousvaltaisilta alueilta.

Kuljetuskustannusten hallinta on ratkaisevaa, sillä muovijäte on aika ilmavaa, asiantuntija toteaa.

Maatalouden jätemuovien hyödyntämistä on mietitty ennenkin ja laskettu hankkeen kannattavuutta. Yhtään tehdasta ei ole Suomeen noussut.

Asiantuntijan mukaan karjankasvatuksen imagon kannalta olisi eduksi, jos jätemuoveille löydetään muutakin käyttöä kuin polttaminen. Paalimuovit ovat arvokasta raaka-ainetta, jolle soisi löytyvän uusiokäyttöä.

Kierrätysmuovin puhdistaminen on vaativaa mutta ei mahdotonta. Silti rima on nostettu ehkä turhan korkealle. Uusiomuovista voisi tehdä ehkä muovikasseja mutta tuskin sentään kiristyskalvoja, asiantuntija pohtii.

Poikkeuksellinen hanke kaiken kaikkiaan, toteaa Lieskan ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikainen. ”Tällaista ei ole tullut vastaan 30 työvuoden aikana.”