Virasto varoitti öljykasvienpeittausaineidenriskeistä
Euroopan ruokaturvallisuusvirasto Efsa julkaisi keskiviikkona EU-komission pyytämän selvityksen öljykasveilla ja muun muassa sokerijuurikkaalla käytettyjen neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden riskeistä mehiläisille.
Virasto ei tehnyt omia tutkimuksia, vaan kokosi yhteen jo tehdyt selvitykset komission pyynnöstä. Mehiläisten lisäksi neonikotinoidit saattavat olla haitallisia myös muille hyönteisille, mutta tutkimuksia asiasta ei ole, viraston tiedotteessa todetaan.
Efsa nosti esiin kolme neonikotinoidia, joiden on epäilty aiheuttaneen merkittävää tuhoa mehiläisille. Aineet ovat klotianidiini, tiametoksaami ja imidiklopridi.
Myös Yhdysvalloissa ilmenneiden lepakkokuolemien on epäilty johtuvan kyseisistä torjunta-aineista.
Maailmalla imidiklopridi on eniten käytetty tuholaisten torjunta-aine.
Kaikki kolme ainetta ovat käytössä myös Suomessa. Rypsin ja rapsin suosituin peittausaine Elado sisältää klotianidiinia ja kilpaileva Cruiser puolestaan tiametoksaamia. Sokerijuurikkaan siementen peittaukseen käytetty Gaucho sisältää imidiklopridia.
Suomessa on myyntilupa kahdeksalle neonikotinoideja sisältävälle tuholaisaineelle.
Eladoa edustavan Bayer Corpsciencen myyntipäällikkö Juha Peltola ei ole vielä ehtinyt perehtyä raporttiin, mutta toteaa, että kyseisten torjunta-aineiden riskeistä hyönteisille ja erityisesti mehiläisille on keskusteltu jo vuosia.
Yksiselitteistä näyttöä neonikotinoidien riskeistä ei Peltolan mielestä ole.
Torjunta-aineiden kieltämiseen Peltola ei heti usko, sillä niille ei ole tarjolla korvaavia vaihtoehtoja.
Humboldtin yliopiston tuoreessa selvityksessä päädyttiin siihen, että EU-viljelijöiden tappiot ovat 4,5 miljardin euron luokkaa, jos nämä aineet kielletään kokonaan.
Neonikotinoidien vaikutusmekanismia ei tarkalleen tiedetä, mutta aineiden tiedetään Peltolan mukaan olevan systeemisiä eli aineet liikkuvat kasvissa.
Alunperin arveltiin, että ongelmat liittyivät kylvötekniikkaan ja puhallinratkaisuihin, jolloin siemenen pinnalla olevaa peittausainetta irtosi ilmaan.
Peltolan mukaan tehokkaita peittausaineita kaivataan, sillä etenkin pari viime vuotta ovat olleet hankalia. Kirppoja on ollut paljon, samoin kirvoja.
Tuholaisriskit korostuvat Suomessa, missä viljellään valtaosin kevätkylvöisiä öljykasveja.
Neonikotinoideja sisältävät torjunta-aineet kehitettiin 1980-luvulla ja ne tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Samalla ne olivat ensimmäiset uudet tuholaisaineet vuosikymmeniin. Aineiden etuna oli, että ne tehosivat hyönteisiin, mutta eivät vaikuttaneet haitallisesti nisäkkäisiin.
Peltola ei lähde arvuuttelemaan, mitä neonikotinoidien kielto saattaisi vaikuttaa öljykasvien viljelyyn. ”Ei se ainakaan rohkaise viljelemään.”
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
