Iso vientimarkkina auki: Etelä-Koreaan saa nyt viedä suomalaista siipikarjanlihaa – Atria pyrkii jo lähivuosina viennin liikevaihdossa miljoonaluokkaan

Etelä-Koreassa on perinteisesti syöty paljon possua, joka on olennainen osa paikallista BBQ-ravintolakulttuuria. Siipikarjan kulutus kasvaa kuitenkin tasaisesti, Atrialta todetaan. Kuva: Johannes Tervo

Suomalaiselle siipikarjanlihalle on auennut uusi markkina Aasiassa.

Etelä-Korea on nimittäin hyväksynyt siipikarjanlihan tuonnin Suomesta.

Etelä-Korea on tänään ilmoittanut, että vienti Etelä-Korean viranomaisten hyväksymistä vientilaitoksista voi alkaa välittömästi.

Lihataloista Atria on jo ilmoittanut aloittavansa kanan viennin maahan.

Nyt saatu siipikarjanlihan vientilupa koskee myös erilaisia elintarvikkeeksi soveltuvia ruhon osia kuten varpaita ja kivipiiraa, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Atria aloittaakin viennin juuri kanan jalkaosilla, jotka ovat Etelä-Koreassa kysytyimpiä kanatuotteita.

”Lähdemme Etelä-Koreassa nollasta liikkeelle, mutta tavoitteemme on saada liikevaihto miljoonaluokkaan lähivuosina. Käynnistämme viennin tavoitteellisesti ja kasvatamme tuotevalikoimaa ja volyymia johdonmukaisesti”, kertoo Atrian siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Perälä.

Hän tähdentää lisäksi, että uudet markkina-avaukset ovat erittäin tärkeitä Nurmoon vuonna 2024 valmistuvalle uudelle siipikarjatehtaalle ja Atria Perhetilallisille.

Siipikarjanlihan vientiluvan hakemista käynnisteltiin jo vuonna 2007, mutta varsinainen työ päästiin aloittamaan vuonna 2016 Ruokaviraston vahvistettujen vienninedistämisresurssien turvin.

Näiden vuosien aikana Etelä-Koreaan on toimitettu laajoja selvityksiä Suomen viranomaisvalvonnasta, eläintautitilanteesta ja elintarviketurvallisuudesta. Suomeen on myös tehty useita tarkastusmatkoja eteläkorealaisten viranomaisten toimesta.

Lihateollisuus on arvioinut vientiluvan olevan erittäin merkittävä suomalaiselle siipikarjateollisuudelle. Etelä-Koreaan viedään jo esimerkiksi suomalaista sianlihaa ja maitotuotteita.

Sianlihan osalta Etelä-Korea on Kiinan jälkeen toiseksi tärkein viennin kohdemaa: vuonna 2020 Suomesta vietiin Etelä-Koreaan sianlihaa 15,5 miljoonan euron edestä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskookin, että myös suomalaiselle siipikarjanlihalle löytyy Etelä-Koreasta kysyntää: ”Suomalaisen siipikarjanlihan myyntivalttina on Suomen hyvä eläintauti- ja salmonellatilanne sekä antibioottivapaus”, Husu-Kallio sanoo.

Ruokaviraston lisäksi hän haluaa kiittää Suomen Soulin suurlähetystön maatalousattasea Juhani Vuentoa tämän korvaamattomasta työpanoksesta vientiluvan saamiseksi.

Vientilupia Etelä-Koreaan haetaan myös useille muille elintarvikkeille. Tällä hetkellä käynnissä on markkinoillepääsyhankkeita koskien kananmunia ja munatuotteita, äidinmaidonkorviketta, voita ja jäätelöä.

Lue lisää:

Kalanrehun vienti Kiinaan on lähellä toteutua – Suomi ja Kiina sopivat vientiehdoista