20 tuottajan yhteinen teurastamo tähtää reiluun tuottajahintaan

27 vuotta elintarvikelaitoksia toimittaneen Kometoksen toimitusjohtaja Raimo Niemi kertoo, että Raija Rehnberg oli positiivisessa mielessä vaativa asiakas. Laitosta suunniteltiin kolme kuukautta ja rakennettiin toiset kolme. Kuva: Kari Salonen

Joukosta kontteja syntyy moderni lihanjalostuslaitos. Kuva: Kari Salonen

Yhdeksän rekallista valkoisia kontteja – vaikuttava saattue jyristeli alkuviikon aikana Kauhajoelta Länsi-Uudenmaan Inkooseen. Matka sujui hyvin, mitä nyt viimeisessä mutkassa siltarumpu uhkasi pettää ja rekka kallistui uhkaavasti.

Kometoksen valmistamat kontit pääsivät turvallisesti perille, ja nyt niitä hitsataan yhteen Västankvarnin tilan mailla. Konteissa on jo valmiina kaikki tarpeellinen koneista, ilmastoinnista ja teuraskiskoista mikroaaltouuneihin ja veitsiin asti.

Meatgard Oy:n teurastamon on tarkoitus aloittaa toimintansa syyskuussa, hanketta vetävä Raija Rehnberg kertoo. Liikkeelle lähdetään yhdellä päivällä viikossa, mutta tavoitteena on viisipäiväinen teurastusviikko.

Aluksi tehdään rahtiteurastusta eli työn teettäjä saa lihansa käsiteltynä ja pakattuna takaisin ja myy sen itse. Myöhemmin yritys lähtee myymään premium-lihaa omalla tuotemerkillään ravintoloihin ja valikoituihin kauppoihin.

Premium-liha tarkoittaa tässä yhteydessä liharotuisten eläinten lihaa. Lypsylehmiä laitokseen ei oteta, näillä näkymin ei myöskään hevosia, sillä teurastettava hevonen on usein vanha ja sairas, ehkä lääkittykin, teurastuksesta vastaava Niklas Salminen sanoo.

Lampaille ja riistalle on laitoksessa yhteinen linjasto, siat kulkevat nautalinjastossa.

Laskennallisesti Meatgard voi nykykulutuksella täyttää 45 000 suomalaisen naudanlihatarpeen.

1,5 miljoonan euron teurastamo ja lihanjalostuslaitos on parinkymmenen uusmaalaisen ja turunmaalaisen lihantuottajan yhteinen voimannäyttö.

Ajatus heitettiin ensi kerran ilmaan nelisen vuotta sitten, Rehnberg kertoo.

"Silloin todettiin, että tälle alueelle tarvitaan oma teurastamo. Tämänhetkisessä liharallissa eläimet saattavat mennä teurastettaviksi Orimattilaan, sieltä leikattaviksi Saloon, sitten takaisin tilalle ja lopuksi asiakkaalle vaikka Helsinkiin."

Uusi laitos lyhentää sekä eläinten että tuotteiden kuljetusmatkoja. Jatkossa kaikki työvaiheet hoituvat samassa paikassa.

Eettisyyttä haetaan myös sillä, että tuottajat saisivat työlleen kunnon korvauksen.

"Jos tuottaja saa lihasta oikean hinnan, hänellä on mahdollisuus hoitaa eläimensä hyvin", Rehnberg sanoo.

Hyvinvointilinja jatkuu seuraavaksi rakennettavassa vastaanottonavetassa.

"Kunnon ilmastointi ja pyöristetyt kulmat", Salminen luettelee. "Tavoitteena on, että stressilihan osuus on nolla."

Jäteasiat on mietitty loppuun asti. Teurasjätteestä ei tällä edes puhuta, vaan sivutuotteista, jotka hyödynnetään biokaasuksi ja lämmöksi. Vain niin sanottu riskimateriaali eli esimerkiksi eläinten aivot kuljetetaan Honkajoelle – joka sekin hyötykäyttää kaiken.

Henkilökunnan saanti ei Rehnbergin mukaan ole helppoa, mutta sekin on ratkaistu: Salossa toimiva Lihanleikkaamo Kanttura sulautuu Meatgardiin tämän vuoden aikana, ja ammattitaitoista henkilökuntaa saadaan sieltä.

Rehnberg kertoo, että laitoksen omistajista noin puolet on nuoria, vastikään sukupolvenvaihdoksen tehneitä tuottajia. Pääosalla tiloista on nautoja, pienemmällä osalla lampaita.

Omistajajoukkoon pääsee edelleen mukaan. Yhtiöllä on parhaillaan menossa osakeanti.