Peltoja jää Itä-Suomessa kylvämättä märkyyden vuoksi
Kesken olevia kylvöjä yritetään vielä tehdä loppuun runsaista sateista ja märkyydestä kärsineillä alueilla Itä- ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa kylvettiin viime viikolla ohraa, MTK-Pohjois-Savon järjestöagrologi Jari Kauhanen kertoo.
”Viime perjantaina joillakin oli tekemättä vielä isojakin, jopa yli 100 hehtaarin kylvöurakoita.”
Ongelmat ovat hyvin paikallisia.
”Kylvämättömiä peltoja voi olla yksittäisillä tiloilla 5–20 prosenttia peltoalasta. Saman tilan lohkoilla voi olla hyvin erilainen tilanne, on erittäin aikaisin kylvettyjä ja sitten kylvämättömiä alueita.”
Töiden ruuhkautuminen on lisännyt murheita entisestään, kun viljelijän täytyisi olla yhtä aikaa kylvämässä, rehunteossa ja ruiskuttamassa, Kauhanen toteaa. ”Ja kaikki pitäisi pystyä tekemään hyvä sään aikaan.”
Samojen ongelmien kanssa painitaan myös Pohjois-Karjalassa. ”Juuassa osa on jättänyt kylvöt kesken ja aloittanut rehunteon”, kertoo MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen.
Oman alueensa tilanteen Pasasen arvioi kuitenkin hieman valoisammaksi kuin Pohjois-Savon. Kylvämättä on pääosin pieniä ja yksittäisiä aloja.
Hankaluuksia on ollut myös Etelä-Savossa, vaikka valtaosa onkin saanut kylvöt tehtyä – ”tavalla tai toisella”, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Vesa Kallio.
”Hankalimpia ovat olleet suomaat ja keväällä kynnetyt multamaat. Osa niistä jää kylvämättä.”
Toisaalta paikallisesti ongelmat voivat olla hyvinkin vakavia.
”Pahimmissa tapauksissa yksittäisillä tiloilla jää iso osa, jopa 40 prosenttia kylvöistä tekemättä alkuperäisin suunnitelman mukaisesti. Märimmille pelloille ei ole mitään asiaa.”
Keski-Suomessa kylvämättä on joillain alueilla muutamia prosentteja pinta-alasta. ”Sadekuurot ovat vaivanneet maakuntaamme eniten nelostien itäpuolella”, kertoo MTK-Keski-Suomen vt. toiminnanjohtaja Pertti Ruuska.
Monilla tiloilla kylvöjä on jouduttu myös uusimaan. Tukiehdot edellyttävät, että ennen viimeistä kylvöpäivää eli 30.6. tuhoutunut kasvusto on yritettävä kylvää olosuhteiden salliessa uudelleen.
Pasasen mukaan suurin yksittäisen viljelijän uudelleen kylvämä ala on 65 hehtaaria. Ala oli pakko kuorettumisen takia kylvää uudelleen.
Uusintakylvöjen takia monella tilalla taloudelliset tappiot ovat jo nyt merkittäviä, Kauhanen huomauttaa.
Tukiehtojen mukaan pelto pitää kylvää, jotta siitä voi saada tukea. Siksi monien viljelijöiden on tukieurojen takia pakko yrittää kylvää vaikka väkisin, Pasanen toteaa.
”Ne tuet, ne tuet. Jokainen killinki tarvitaan, että selviydytään taloudellisista velvoitteista.”
”Kylvösesonki venyi poikkeuksellisen pitkäksi. Useampi viljelijä on kertonut, että kylvöt ajoittuivat oikullisten sääolojen vuoksi jopa noin kuukauden ajalle, kun normaalisti siitä suoriudutaan 2–3 viikossa”, Ruuska kertoo.
”Kylvöjen venyminen näkyy tietenkin sitten syksyllä myös pidempänä puintisesonkina.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
