”Hehtaarisadon kasvattaminen paras tapa tehostaa viljelyä”
Teemu Helkala pyrkii hyvään taloudelliseen tulokseen hyvien hehtaarisatojen avulla. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoElimäellä viljatilaa viljelevän Teemu Helkalan vanhemmat ryhtyivät 1980-luvulla tehostamaan tilan tuotantoa kasvattamalla tilan peltopinta-alaa. Alun 20 hehtaarista peltoala on kivunnut nykyiseen 290 hehtaariin.
Nykyisen isännän tavoite on hakea bisnekseen tehoa eri keinoilla. Hän haluaa kasvattaa satoja tuntuvasti.
Helkalan tila oli mukana vuonna 2012 toteutetussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksessa, jossa selvitettiin tuotannon tehostamisen ilmastovaikutuksia.
Tilalla levitettiin ohrahehtaarille 110 kiloa typpeä. Sillä saatiin 4 500 kiloa satoa. Verrokkitilalla tuotettiin vajaan 3 400 kilon ohrasato 84 kilolla typpeä.
Tutkimuksen mukaan runsaammalla typpimäärällä tuotettu suurempi sato tuotti pienemmän hiilijalanjäljen kuin verrokki.
”Kyllä siitä ylpeyttä tunsi, kun tulos tuli. Siihen asti oli pitkään ihmetellyt keskustelua seuratessaan, että ollaanko me tosiaan jotain ympäristörikollisia, kun haluamme tuottaa kunnon sadon”, Helkala toteaa.
”Minun mielestäni tärkeintä on lannoittaa kasvia oikein.”
Helkala esitteli tilansa toimintamalleja lannoiteyhtiö Yaran järjestämässä tulevaisuusseminaarissa Helsingissä viime viikolla.
Helkala innostui optimoimaan lannoitusta muutama vuosi sitten.
”Vielä 2000-luvun alussa kaikki typpilannoite annettiin kylvettäessä. Se alkoi tuntua haaskaukselta, koska ravinteiden tarve riippuu kasvukauden oloista eikä niistä ole tietoa keväällä.”
Nykyään Helkala antaa kylvön yhteydessä kaksi kolmannesta typestä. Loppu annetaan tarpeen mukaan kasvustoon.
”Jos on kuiva kasvukausi, lannoite kannattaa jättää varastoon odottamaan seuraavaa kasvukautta.”
Kasvukauden aikaista typen tarvetta Helkala seuraa muun muassa lehtivihreämittarilla. Lisäksi käytössä on traktorin katolle asennettava N-Sensor-mittari. Lannoitettaessa se mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja niiden perusteella ohjaa annettavan typen määrää.
Lannoituksen optimointi ei ole ainoa keino, jolla Helkala pyrkii parantamaan hehtaarisatoa. Hänen mukaansa tärkeää on satsata myös laadukkaisiin lajikkeisiin.
Satojaan kasvattava Helkala kuuluu suomalaisessa viljelijäkentässä vähemmistöön.
Seminaarin lopuksi käydyssä paneelikeskustelussa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila nosti esiin huolensa siitä, etteivät suomalaisten peltojen keskimääräiset hehtaarisadot ole suurentuneet lainkaan 10 vuoteen.
Marttila katsoo kehityksen pysähtymisen syyksi sen, että suomalainen peltoviljely on ajettu ”todella ahtaaseen rakoon”.
Tuotannon tehostamiseen pitäisi hänen mielestään kannustaa poliittisilla ratkaisuilla. ”Nykytilanne kannustaa leväperäisyyteen. Laajaperäistämiseen kannustamisesta pitäisi mennä kohti kestävää tehostamista.”
”Yhteiskunta ei tarjoa viljelijöille työkaluja tuotantoon, joka olisi sekä kestävää että kannattavaa.”
Yaran johtavan agronomin Raimo Kauppilan mielestä tukea pitäisi kohdistaa pellon perusparannuksiin.
”Salaojitukset ja viherkesannot ovat kallista touhua. Nykyisillä viljan hinnoilla viljelijöillä ei ole niihin mahdollisuutta.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
