Speltin viljelijällä korkeat sato-odotukset – kuivuus ei ole haitannut

Olavi ja Tomi Hautalan mukaan kevätspeltti on menestynyt kuivuudesta huolimatta hyvin. 

Speltin jyvän ympärillä on tiukka ja paksu kuori. Vasemmalla kuorellista ja oikealla kuorittua spelttiä. 

Speltin tähkä on pitkä ja ohut. 

Speltin tähkä on pitkä ja ohut. 

Olavi Hautala on viljellyt luomukasveja Kauhajoen Päntäneellä jo yli 25 vuotta.

Hän on myös osakkaana siemenkauppaan sekä myllytoimintaan erikoistuneessa Merinomi Oy:ssä.

Tällä hetkellä Olavin poika Tomi Hautala vastaa sukupolvenvaihdoksen myötä tilan peltoviljelystä, kun Olavi keskittyy Merinomi Oy:n johtamiseen.

Hautalan tilan tärkein viljelykasvi on speltti, jota tila myy Merinomi Oy:n kautta Sun Speltille. Osa tilan speltistä päätyy kylvösiemeneksi.

Speltti on alkukantainen vilja, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan vehnää.

Speltissä on kuitenkin vehnää korkeampi valkuais- ja aminohappopitoisuus.

”Speltti on vilja, jota ei ole jalostettu pitkälle monien muiden viljojen tavoin. Speltillä on vahvat juuret, joilla se ottaa ravinteita maasta tehokkaasti", Olavi Hautala kertoo.

"Se on tottunut selviytymään vaatimattomissa olosuhteissa ja niukalla ravinnemäärällä. Toisin kuin yleisimmät viljat, speltti ei juurikaan kärsi kasvitaudeista.”

Speltin jyvän ympärillä on tiukka ja paksu kuori, mikä vähensi speltinviljelyn suosiota maatalouden koneellistumisen myötä 1900-luvun alussa.

Nyt speltin viljely on hiljalleen yleistymässä. Kauppojen hyllyllä voi nykyään törmätä monenlaisiin spelttituotteisiin, kuten puurohiutaleisiin, jauhoihin, näkkileipiin sekä makaroneihin.

Olavi Hautalan mukaan kuluttajien kiinnostus spelttituotteisiin on kasvanut tasaiseen tahtiin. Speltti soveltuu vehnän tavoin erinomaisesti muun muassa leivontaan.

"Kuluttajat arvostavat terveellisiä tuotteita. Meillä on Suomessa paljon viljelykasveja, joilla on tutkitusti hyviä vaikutuksia ihmisten terveyteen."

Tällä hetkellä luomuspeltistä maksetaan Olavi Hautalan mukaan noin 500 euroa tonnilta. Hinta maksetaan kuorellisesta viljasta.

Speltin hehtaarisato on keskimäärin 2–3 tonnia.

Elintarvikekäyttöön päätyvä speltti kuoritaan omassa kuorintamyllyssään.

"Kuorintahävikki on noin 20–30 prosenttia. Kylvösiementä ei kuorita lainkaan", Tomi Hautala kertoo.

Siemenkustannus speltillä on tuottajahinnan tavoin suuri.

”Merinomi Oy alkaa myydä lähiaikoina sertifioitua luomusiementä, jonka veroton hinta on noin 1 500 euroa tonnilta", Olavi Hautala kertoo.

Tavanomaisen speltin siemen maksaa noin 1 200 euroa tonnilta. Tähän mennessä tavanomaista siementä on voitu käyttää myös luomuviljelyssä, koska luomusiementä on ollut heikosti saatavilla.

Hautaloiden mukaan speltin viljelyssä haastavaa sen lakoherkkyys. Typpeä ei saa antaa kasville liikaa. 30–50 kiloa hehtaarille on sopiva määrä.

”Spelttiä on viljelty alun perin syysmuotoisena kasvina, mutta viljely onnistuu myös kevätmuotoisena. Kasvuaika on suunnilleen 110 päivää”, Olavi Hautala kertoo.

Hänen mukaansa speltti menestyy hyvin myös Pohjois-Pohjanmaalla Oulun korkeudella.

”Talvehtimisen kannalta olennaista on varmistaa pellon toimiva vesitalous. Speltti on syysvehnää arempi jääpoltteelle. Perusasiat täytyy olla pellolla kunnossa.”