”Ei liian tiukka, mutta selkeä”
Eläinsuojelulainsäädännöstä ei pidä tehdä ”täydellistä”, Seinäjoen valvontaeläinlääkäri Helena Koskentalo korosti lakiuudistuksen käynnistämisseminaarissa Helsingissä torstaina.
”Muuten kotieläintaloutemme saattaa halvaantua. Silloin joudumme tuomaan elintarvikkeita, jotka on ehkä tuotettu ekologisesti ja eläinsuojelullisesti piittaamattomin tavoin.”
Koskentalo evästi lain laatijoita säätämään vain sellaisista asioista, joita pystytään valvomaan. ”Miten osoitat päivittäisen hoidon laiminlyönnin tai edes pahoinpitelyn? Myös koiran liikunnan määrää tai karjan laiduntamista on mahdoton valvoa.”
Hänen mielestään kaikki eläinten kanssa toimivat pitäisi saada seurannan pariin. ”Pakollinen terveydenhuoltosopimus olisi hyvä ratkaisu.”
Tällä hetkellä suuri ongelma ovat ”vedättäjät”, Koskentalo kertoi. Näitä ovat ihmiset, jotka saavat korjauskehotuksen, mutta parantavat toimintaansa vain hiukan tai näennäisesti. Uhkasakkomenettely on tehoton ja saattaa johtaa vuosien uuvuttavaan prosessiin ilman että eläinten olot paranevat hiukkaakaan.
Myös eläinten haltuunotto on vain teoreettinen vaihtoehto. ”Mihin eläimet sijoitetaan, kuka kuljettaa, keltä peritään hoitokustannukset, miten selvitetään omistussuhteet ja eläinten arvo...” Prosessi on niin hankala, ettei sitä pystytä toteuttamaan.
Eri valvojien roolia on selkeytettävä, Koskentalo korosti. ”Nyt samassa kohteessa voi häärätä vapaaehtoinen valvoja, kunnaneläinlääkäri ja aluehallintoviraston eläinlääkäri. Entä, kun heidän näkemyksensä ovat ristiriidassa?”
”Vapaaehtoisten valvojien kohdalla nousee usein kysymys, riittääkö ammattitaito ja onko oma tontti kunnossa.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
