Sioille voi syöttää kärpäsentoukkia,säilörehua ja simpukkajauhoa
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskus MTT on selvittänytsimpukka- ja toukkajauhon sekä säilörehun soveltuvuutta sikojen rehuksi.Selvitys on osa kansainvälistä hanketta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Simpukka- tai toukkajauho sopivat kalajauhon korvaajiksi sikojen valkuaisrehuna. Ne voisivat monipuolistaa valkuaisrehujen tarjontaa luomuruokinnassa.
Säilörehua sisältävä ruokinta puolestaan vähentää mahahaavan esiintymistä sioilla eikä vaikuta ruhon lihakkuuteen.
Tutkija Tiina Kortelainen ja vanhempi tutkija Hilkka Siljander-Rasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä esittelivät tuoreita rehututkimuksen tuloksia sikatalouden tulosseminaarissa Tampereella viime viikolla.
Sinisimpukoiden kuorista ja mustasotilaskärpäsen toukista tehtyjen jauhojen sekä säilörehun soveltuvuutta sikojen rehuksi selvitetään osana EU:ssa meneillään olevaa ICOPP-hanketta.
Sen tarkoitus on selvittää niitä edellytyksiä, joilla luomusikoja ja -siipikarjaa voidaan ruokkia 100-prosenttisella luomurehulla.
Tutkimuksessa on yhdeksän partneria, joista Suomesta on mukana MTT.
Sekä toukka- että sinisimpukkajauhokokeessa oli mukana 13–20-kiloisia risteytysporsaita, jotka saivat jauhoja eri määriä muuhun rehuun sekoitettuna.
Tuloksista selvisi, että simpukkajauho sisältää lähes yhtä paljon sioille välttämättömiä aminohappoja lysiiniä ja treoniinia kuin kalajauho. Vastaavasti toukkajauhossa on vähemmän lysiiniä mutta lähes yhtä paljon treoniinia.
Simpukka- ja toukkajauhon aminohappojen standardoitu ohutsuolisulavuus on hieman pienempi kuin kalajauhon tai soijarouheen, mutta parempi kuin esimerkiksi rypsirouheen ja herneen, Kortelainen sanoo.
”Kokeissa huomattiin, että runsas simpukkajauhon käyttö voi aiheuttaa ripulia porsaille”, hän kertoo.
Nykyinen lainsäädäntö sallii simpukankuorista tehdyn jauhon käyttämisen yksimahaisten ruokinnassa.
Simpukan sisäosista tehty jauho luokitellaan kalajauhoksi, ja sen käyttö siipikarjalle on sallittu, Kortelainen kertoo.
”Myös hyönteisistä peräisin olevaa rasvaa saa antaa yksimahaisille, mutta hyönteisistä peräisin oleva käsitelty eläinvalkuainen (PAP processed animal protein) on EU:ssa vasta käsittelyssä.”
”Lihasika pystyy syömään säilörehua 10–15 prosenttia rehun kuiva-aineesta. Rehua haaskaantuu, jos sitä annetaan enemmän”, Siljander-Rasi kertoo ruokintakokeen tuloksista.
Ohraan verrattuna säilörehun lysiinin sulavuus on hieman parempi mutta muiden aminohappojen huonompi.
Siljander-Rasi muistuttaa, että säilörehu painaa sian ruuansulatuskanavassa, jolloin teurassaanto pienenee.
Sioilla pitää olla aikaa ja tilaa syödä säilörehua. Ne valikoivat ja haaskaavat rehua helposti, joten korret pitää silputa lyhyiksi.
Karkearehun antaminen sioille ei ole uusia asia. Luomusiat saavat karkearehua päivittäin ja tavanomaisillekin sitä annetaan virikkeeksi.
”Säilörehu voisi turvata karkearehun saannin talvella ja monipuolistaisi sikatilan viljelykiertoa”, Siljander-Rasi sanoo.
ICOPP-hankkeessa selvisi, että sioille soveltuva säilörehu pitää korjata mahdollisimman varhain, jolloin se on riittävän lehtevää.
Rehua ei pidä esikuivattaa liika.
Säilörehuruokintakokeissa oli 40 lihasikaa. Ne jaettiin neljään ryhmään, joille annettiin eri määrä säilörehua: ei yhtään tai 6,7, 13,3 tai 16,7 prosenttia rehun kuiva-aineesta.
Säilörehu oli korjattu Hollannissa toukokuussa ja kuljetettiin Suomeen.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
