Miten lannoittaa, jotta pystytään yhdistämään hyvä sato ja pienet päästöt? Yaran vetämä yhteishanke lupaa suosituksia viljelijöille hankkeen päätyttyä

Suvi Taruma (vas.) ja Jenny Matikainen siirsivät keskiviikkona kaasumittauslaitteistoa Yaran Kotkaniemen koetilalla Vihdissä. Päähuomion kohteena on ilokaasu, mutta myös hiilidioksidi ja metaani mitataan.  Kuva: Satu Lehtonen

Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä on nähty kaikenlaisia vempaimia. Nyt näyttää siltä, kuin koeruuduilla olisi jonkinlaista avaruusteknologiaa.

Nurmiruuduilla seisovat kupolimalliset kammiot keskittyvät ennen kaikkea ilokaasun eli typpioksiduulin mittaukseen. Samalla mitataan hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksia.

Läpinäkyvät, aukeavalla katolla varustetut kammiot taas tutkivat viljapellon hiilivuota eli sitä, miten maa- ja kasvihengitys sekä kasvien yhteyttäminen vaikuttavat hiilidioksidin liikkeisiin.

Kammiot on yhdistetty ohuilla letkuilla liikkuviin laboratorioihin. Ne analysoivat kaasut ja lähettävät tiedot pilveen myöhemmin analysoitaviksi. Lisää tietoa saadaan maaperäsensoreista sekä auringon säteilymäärää mittaavista sensoreista.

Meneillään on tänä keväänä alkanut, kaksivuotinen tutkimushanke, jossa Yaran lisäksi ovat mukana HKScan ja Fazer.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi lannoituksen ajoitus ja jakaminen vaikuttavat peltoviljelyn kasvihuonekaasupäästöihin.

”Kokeissa pyritään löytämään ne viljelytoimet, joista syntyy mahdollisimman pienet päästöt ja mahdollisimman hyvä sato. Hankkeen lopputulemana laaditaan toimenpidesuosituksia peltoviljelyn kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi”, kertoo hankkeen vetäjä, Yaran kehitysagronomi Mervi Seppänen.

Datasensen Jari Hakkarainen tutkii automaattisesti avautuvia ja sulkeutuvia kammioita, joiden sisältä mitataan hiilidioksidipitoisuuden muutoksia.  Kuva: Satu Lehtonen

Julkisuudessa on totuttu kuulemaan hiilidioksidista ja metaanista. Typpioksiduuli eli ilokaasu on monelle outo asia.

Moni muistaa, että metaani on ilmakehässä noin 25 kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu, mutta sen elinikä on paljon hiilidioksidia lyhyempi. Metaani liittyy muun muassa nautojen röyhtäyksiin ja lannan lannoituskäyttöön.

Typpioksiduulin vaikutukset ovat noin 300-kertaiset hiilidioksidiin verrattuna ja se säilyy ilmakehässä pitkään, Seppänen kertoo. Sitä voi vapautua typpeä sisältäviä kivennäis- tai orgaanisia lannoitteita käytettäessä, jos kasvusto ei pysty käyttämään typpeä riittävästi hyväkseen. Tiivistynyt maa, märkyys ja maan korkea lämpötila lisäävät sen muodostumista.

Lisäksi ilokaasun muodostumisessa tapahtuu piikkejä aina lannoituksen ja sateen jälkeen. Siksi kokeessa tihennetään mittauksia sateen jälkeen – tosin vettä on Vihdissä saatu tänä kesänä erittäin niukasti.

Projektin teknologia- ja analyysipalvelut tuottaa Datasense Oy.