Yle uudesta tutkimuksesta: Turvemaat eivät vapauttaneet kasvukaudella hiilidioksidia kivennäismaita enempää

Turvemaiden päästöt ovat ajankohtainen puheenaihe. Kuvassa nurmipeltoa Pöytyältä. Kuva: Sanne Katainen

Turvemaat eivät olekaan niin pahoja ilmastolle kuin aiemmin on luultu, uutisoi Yle. Tuoreet tutkimukset hämmentävät, sillä kivennäismaiden ja eloperäisten turvemaiden päästöissä ei havaittu kasvukaudella eroja.

Mittauksia teki tänä kesänä kasvi- eli nurmipeitteisillä pelloilla ympäri Suomen salolainen Datasense-yhtiö. Analysaattorit mittasivat peltojen hiilensidontaa ja maasta ilmaan lähteviä kaasuja kahden viikon välein 24 tunnin ajan kolmesti tunnissa.

Tulos yllätti.

"Meidän havaintojemme mukaan hiilidioksidin vapautuminen turvemailla ei ole mittauskauden aikana ollut merkittävästi pahempaa kuin kivennäismailla", tutkimusinsinööri Jiri Luojukoski kertoo Ylelle kesän tuloksista.

Lannoittamattomilla ja lannoitetuilla nurmipelloilla eroa oli. Lannoitetut alueet sitovat hiiltä enemmän, koska kasvusto on rehevää ja pidempään pelloilla.

Juttuun haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina pitää mittausten aikajanaa lyhyenä. Hän huomauttaa, että keskimäärin turvepelloille on saatu suuremmat vuotuiset päästöt ja että yleisen käsityksen mukaan kasvuston hiilensidonta ei kompensoi hiilivirtaa, joka syntyy turpeen hajotessa erityisesti kasvukauden ulkopuolella ja niiton jälkeen.

Datasensen mittaukset liittyvät Valion ilmasto-ohjelmaan, jolla tähdätään maaperän hiilinielujen vahvistamiseen, turvemaiden päästöjen hillintään ja hiilineutraaliin maidontuotantoon vuonna 2035.

Valion ohella juttuun oli haastateltu myös MTK:n edustajaa, joka toivoi tiloille peltolohkokohtaisia mittauksia.

MT on pitänyt turveasiaa esillä:

Peltojen päästöarviot eivät pidä paikkaansa

Turvepeltojen määrä on saatettu yliarvioida