Miksi suuret lammastilat aikovat lopettaa todennäköisemmin kuin niitä pienemmät?

Pienet tilat ovat usein sivutoimisia tai harrastusluontoisia ja suuret lammastilat niitä, jotka saavat elantonsa lampaista. Arkistokuva. Kuva: Kankaanpää Jaana

Suuret yli 100 uuhen lammastilat aikovat lopettaa vuoden 2025 jälkeen todennäköisemmin kuin niitä pienemmät tilat. Asia käy ilmi Kantar TNS Agrin tekemästä kyselystä.

Tämä on päinvastaista verrattuna moniin muuhun tuotantosuuntiin, esimerkiksi kana-, maito-, emolehmä- ja lihasikatiloihin. Niillä pienet tilat lopettavat todennäköisemmin kuin suuret.

Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinosen mukaan erikoinen ilmiö johtuu lammastilojen kaksijakoisuudesta.

Pienet tilat ovat usein sivutoimisia tai harrastusluontoisia ja suuret lammastilat niitä, jotka saavat elantonsa lampaista.

"Pienillä tiloilla elinkeinon hankkiminen ei ole ytimessä. Niillä maatalouden yleiset kehityskulut eivät vaikuta juuri mitenkään. Lampaat on hirveän hieno harrastus enkä sitä väheksy, mutta sivutoimisiin lampureihin ei aina pure normaali talouslogiikka."

Pää- ja sivutoimisuuden raja menee Leinosen mukaan karkeasti sadan uuhen kohdalla. Tämä selittää sitä, miksi tulevaisuus vaikuttaa epävarmemmalta suurilla lammastiloilla.

"100–200 uuhen tiloilla kasvupaineet ovat kovat. Päätoimisena pysymiseen sata uuhta ei pitkään riitä, joten vaihtoehdot ovat joko laajentaa tai lopettaa", Leinonen kuvailee.

Leinonen kertoo, että lammastiloja huolestuttavat etenkin EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakauden vaihtuminen ja markkinoiden ailahtelevuus.

"Erilaiset ympäristökorvaukset ja muut tuet ovat lammastiloille erittäin tärkeä juttu. Markkinoilla on myös ollut kohtuullisen turbulenttista parin vuoden ajan."

Lampuri Christer Ollqvist Vöyriltä arvioi, että syynä lopettamisiin on heikko kannattavuus ja lihan hinta. "Lampaissa on paljon työtä, enemmän kuin esimerkiksi emolehmissä."

Varsinkin tilat, joilla ei ole tuloja maisemanhoitoalueista, ovat kovilla.

"Sellaisten lammastilojen pitää elää lihasta saatavalla tulolla ja pinta-alatuilla, eikä monilla lammastiloilla ole suuria pinta-aloja. Jos tukia leikataan, lihan hinnan pitäisi nousta, jotta lampurit pärjäävät. Suomessa lihan hinta on paljon jäljessä esimerkiksi Ruotsin hintatasosta."

Lue lisää:

Lammastilojen määrä laskussa – suurilla ja pohjanmaalaisilla tiloilla vähiten jatkamishaluja vuoden 2025 jälkeen