Komission pääjohtaja varoi ottamasta 141-kantaa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja Euroopan komission maatalouden pääosaston pääjohtaja Jerzy Plewa saapuivat Seinäjoelle tuottajien vastaanottamina. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Seinäjoki (MT)

Seinäjoen Farmari-messujen keskiviikon avajaisjuhlan ohjelma poikkesi tavanomaisesta, sillä puhujaksi saatiin EU-komission maatalousosaston pari kuukautta sitten valittu pääjohtaja, puolalainen Jerzy Plewa sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok).

Plewalta tivattiin moneen otteeseen komission linjaa 141-tukeen, jota on tarvittu Etelä-Suomessa sika- ja siipikarjan tukemiseen sekä kasvihuoneille. Plewa varoi ottamasta kantaa asiaan ja totesi vain, että neuvottelut jatkuvat.

”Työ jatkuu ja ongelmiin löydetään ratkaisut.”

Seminaarin jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa Plewa hauskutti väkeä toteamalla, että asian voi nähdä positiivisesti. Tuore cap-ratkaisu sopinee suomalaisille, jos vain 141-tuki kiinnostaa.

Koskinen vastasi, että onko enää mitään puheenaiheita seuraavalla kerralla, jos ja kun 141 on ratkaistu.

Plewa sai tuta suomalaisten 141-kiinnostuksen jo junamatkalla Helsingistä Seinäjoelle, jossa hänet istutettiin vaunussa 141-paikalle. 142-paikkakin oli vapaa, Plewa totesi.

Seinäjoen asemalla oli vastassa kolmekymmenpäinen 141-alueen viljelijäjoukko, joka oli pukeutunut asianmukaisiin liiveihin.

Viesti meni perille, sillä Plewa totesi, että 141-tuki on arka asia suomalaisille.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistutti pääjohtajaa 141- ja 142-tukien vahvasta poliittisesta sisällöstä, joilla jäsenyyssopimusta Suomen kanssa tehtiin. Hän uskoo, että tätä taustaa vasten komissio voi ymmärtää asian merkityksen suomalaisille.

Plewa kävi läpi tuoretta cap-ratkaisua ja piti tärkeänä, että ratkaisu saatiin aikaan ja epätietoisuus loppui siltä osin.

Työ on silti vasta puolivälissä, sillä päätökset pitää sovittaa jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin.

Suomi on ollut kärkimaita maatalouspolitiikan kehittämistyössä ja Plewa toivoi, että hyvä yhteistyö jatkuu. ”Farmari-messujen ajoitus osui nappiin, kun cap-ratkaisua päästään ruotimaan saman tien.”

Viherryttäminen on olennainen osa uutta tukijärjestelmää ja se koskee kaikkia tukia, myös maaseudun kehittämisohjelmia. Se ei sanottavasti vaikuta Suomessa, missä ympäristöasiat ovat jo vahvasti mukana tukijärjestelmissä.

Samoin nuorten viljelijöiden tukeen on tulossa korotusta, Plewa sanoi.

Tuotantosidonnaista tukea lisätään ja tavallaan palataan hieman taaksepäin. Edellisellä kierroksella korostettiin tukien irrottamista tuotannosta.

Kun tähän asti enintään kymmenen prosenttia tuista on voinut olla tuotantoon sidottua, uudella kaudella katto on 13 prosenttia ja lisäksi kaksi prosenttia voidaan käyttää valkuaiskasveille. Sekään ei ole ehdoton yläraja, Plewa sanoi.

Uudistuksilla halutaan varmistaa, että eurooppalainen maatalous säilyy kilpailukykyisenä. Plewa lupasi, että tuottajien neuvotteluvoimaa ruokaketjussa lisätään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan Suomi tavoittelee komission kanssa käytävissä jatkoneuvotteluissa 1+6 vuoden ratkaisua, jossa ensi vuosi mennään nykyisillä järjestelmillä.

Tuen jatkoa on valmisteltu pari vuotta, ja cap-ratkaisun jälkeen laskelmat tarkentuvat. Koskinen arvelee, että esitys pystytään lähettämään komissiolle syys–lokakuussa.

Pelimerkit alkavat olla tiedossa, ja niistä pitää koostaa sellainen paketti, että kaikkia tuotantosuuntia kohdellaan tasapuolisesti.

Komissio pitää kiinni siitä, että ensin pitää käyttää EU-järjestelmä kaikilta osin hyväksi. Vasta sitten voidaan miettiä kansallisia tukia.

Pohjatyö 141:n eteen on tehty, ja Koskinen uskoo, että Suomen 141-esitys saadaan komission käsittelyyn syys–lokakuussa.

Koskinen ja Marttila muistuttivat, että 141-tuki on kytköksissä pohjoiseen 142-tukeen. Tukieroa ei voida kasvattaa. Jos 141-tuki alenee, se heijastuu myös pohjoiseen tukeen.

Puheiden jälkeen oli varattu aikaa yleisökysymyksille Plewalle, mutta aika tuhraantui sivuasioiden puimiseen.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF