
Lakot kiusaavat muutoin mainiota hakkuutalvea – Ison yhtiön toimitusjohtaja toivoo työtaistelun päättymistä
UPM:n hakkuutyömaat hiljenevät kiihtyvää tahtia, mutta kilpailijoiden leimikossa riittää tekemistä ja kalustoa on siirretty sinne.
Vuoden vaihteessa alkanut työntekijäliittojen ja UPM:n työtaistelu on alkanut hiljentää savotoita kiihtyvää tahtia. Kuva: Visa VilkunaVuosi on alkanut kaksijakoisissa tunnelmissa hakkuutyömailla. Korjuuolosuhteet ovat koko syksyn ja talven ajan olleet lähes ihanteelliset. Napakka pakkanen ja sopiva lumikerros ovat olleet harvinaista herkkua, toteaa toimitusjohtaja Hannu Hokkanen Veljekset Hokkaselta Kangasniemeltä.
Ongelmilta ei ole Hokkasen mukaan kuitenkaan vältytty. Vuoden vaihteessa alkanut työntekijäliittojen ja UPM:n työtaistelu hiljentää savotoita kiihtyvää tahtia.
"UPM:n työmaat ja hakkuut vähenevät kovaa kyytiä, sillä kevät ja ötökkälait painavat päälle. Onneksi konekapasiteettia on voitu siirtää Metsä Groupin puolelle", Hokkanen kertoo.
Monilla muilla yrittäjillä tilanne on hankala. Vaikka sopimukseen päästäisiin pian, tilanteen normalisoituminen vie kuukausia, Hokkanen toteaa.
Hannu Hokkanen on saanut istua etäpalavereissa tavanomaista enemmän, sillä paperimiesten lakkoilu on teettänyt ylimääräistä työtä leimikkojen parissa. Kuva: Visa VilkunaKangasniemeläiset kaksosveljekset Esa ja Hannu Hokkanen perustivat loppuvuodesta 1994 metsäkoneyrityksen. Velaksi ostettu uusi Ponsse HS 15 Ergo pyöri alkuun veljesten voimin 12 tunnin vuoroissa seitsemänä päivänä viikossa.
Vajaassa 30 vuodessa on tapahtunut paljon. Veljekset Hokkasen konemäärä on kasvanut 13 motoon ja kuuteen ajokoneeseen. Työhön on pestattu 37 ammattilaista.
Vuosittaisesta noin 800 000 kiintomotin hakkuumäärästä reilut puoli miljoonaa mottia tehdään Metsä Groupille ja loput UPM:lle.
Atte Hänninen on ajanut hakkuukonetta reilut kaksi vuotta. Itsenäinen työ, jossa näkee oman käden jäljen, on nuoren miehen mieleen. Kuva: Visa VilkunaLumitilanne on alkanut muuttua hankalaksi helmikuun alkupuolella Kangasniemellä ja ympäristökunnissa helmikuun alkupäivinä. Teloja on vaihdettu syvään lumeen sopiviksi avoimemmiksi malleiksi, jotta remonteilta vältytään.
Lumi tunkeutuu kantavan telan ja renkaan väliin, jolloin teli joutuu äärimmäisen kovalle rasitukselle. Polttoaineen kulutus nousee suoraviivaisesti lumen paksuuden mukaan ja polttoaineiden kallistuminen lisää entisestään kustannuksia.
Onneksi yli 70-senttinen lumi on toistaiseksi pehmoista puuteria, jolloin hakkuupää saadaan helposti aivan puun tyveen. Muutama suojapäivä muuttaisi tilanteen ja kannot jäävät väistämättä hieman pidemmiksi.
Vaikka puissa oleva pöllähtävä lumi on kaunista, metsäkonekuskia se ei miellytä. Näkyvyyden peittävä pöllyävä lumi pakottaa välillä pysäyttämään nosturin liikkeen.
Korjuuolosuhteet ovat koko syksyn ja talven ajan olleet lähes ihanteellisia hakkuutyömailla, mutta lunta alkaa olla turhan paljon maan keski- ja itäosissa.. Kuva: Visa VilkunaViime vuosi sujui Veljekset Hokkasen koneilla pääosin uudistushakkuilla. Sahatavaran hinnan kohoaminen antoi vauhtia suomalaisten sahojen tukinostolle. Tällä hetkellä myös harvennushakkuille tuntuu olevan tilausta.
Metsänomistaja päättää, mitä hänen metsissään tehdään, ja puusta saatava hinta ohjaa kaupantekoa ja hakkuita, Hokkanen pohtii.
Harvennusten ohella tehdään jonkin verran jatkuvan kasvatuksen kohteita, missä kulut ovat jonkin verran tavanomaista isompia. Myös myrskytuhoista on kärsitty hakkuun jälkeen.
Alueella on jatkuvan kasvatuksen kohteita, missä vaatimattoman tuntuinen myrsky on kaatanut jäljelle jätetyt puut.
Hokkanen korostaa kuskien ammattitaitoa ja työssä viihtymistä. Metsäkonekuskin on hallittava koneen käytön lisäksi monia muita asioita. Mikäli kaikki osa-alueet eivät ole hallinnassa, motivaatio voi laskea ja työn laatu kärsiä.
Hän harmittelee, ettei uusien kuskien perehdyttämiseen ole tarpeeksi aikaa. Tiukasti kilpaillulla alalla uuden työntekijän odotetaan pääsevän tuottavaan työhön mahdollisimman nopeasti.
Perehdytysjärjestelmää pitää kehittää koko ajan ja kertaamisen on varattava aikaa. Isoa tietomäärää ei voi kerta kuulemalla oppia, Hokkanen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

