Suomalainen Maaseutu

Metsä antaa Pohjois-Karjalaan muuttaneille veljeksille tuloja ympäri vuoden: "Suomi elää metsästä, hakkuiden rajoittaminen ilmastosyistä olisi erittäin lyhytnäköistä"

Metsäpalvelu Hallikainen Oy korjaa puuta traktoriharvesterilla. Palveluun kuuluvat myös raivaukset sekä muut metsurityöt.
Ilpo Paananen
Tässä ensiharvennuskohteessa puusto oli niin tiuhaa, että ennen hakkuuta leimikko oli esiraivattava.

Koillis-Savon Kaavilta Pohjois-Karjalaan muuttaneet veljekset Jarkko Hallikainen ja Samppa Hallikainen perustivat syksyllä 2017 Metsäpalvelu Hallikainen Oy:n Polvijärven Vesikorpeen Sampan hankkimalle asuinpaikalle. Jarkko asuu perheineen Polvijärven Sotkumassa.

Metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi Toivalan metsäoppilaitoksessa kouluttautuneet Hallikaiset olivat aiemmin palkkatöissä metsäpalveluyrityksen palveluksessa ja tekivät lisätöinä metsurin hommia omilla yritystunnuksilla. Jarkko Hallikainen ennätti opiskella työn ohessa metsätalousinsinööriksi Joensuussa.

"Työt olivat enimmäkseen raivaussahatöitä, metsänviljelyä ja hieman hakkuuta moottorisahatöinä. Talvet menivät lomautettuina kun lumi esti raivaustyöt", Hallikainen kertoo.

Samppa Hallikainen aloitti konehommat jo Kaavin Kortteisissa vanhempien kalustolla, ja jatkoi hankkimalla itselleen traktorin puunajoon ja auraushommiin.

"Kun osakeyhtiö perustettiin, hankimme hakkuukäyttöön varustellun traktorin Valtra A93:n Nisula Forestilta. Olen erittäin tyytyväinen tähän kombinaatioon. Tämä soveltuu hyvin pienipuustoisille harvennushakkuille", Hallikainen sanoo.

Hallikaiset korjaavat puuta Metsänhoitoyhdistys Savotalle sekä suoraan metsänomistajille. Hakkuutyömaat sijaitsevat pääasiassa Polvijärvellä ja Kaavilla.

"Metsuripalveluita teemme myös muille yrityksille. Viime vuoden kevät-kesällä istutimme noin 250 000 metsäpuuntainta vajaan 100 kilometrin säteellä toimipaikastamme. Koulutusta vastaavana työnä Jarkko tekee nyt myös metsäsuunnitelmia ja niiden päivityksiä UPM:lle."

Ensimmäisenä talvena Hallikaiset hoitivat puiden lähikuljetuksen traktorilla ja metsäkärryllä. Myöhemmin puunajon on hoitanut aliurakoitsija Antti Räsänen.

Hallikaisten toiminta-ajatuksena on, että molemmat keskittyvät olennaiseen eli työn tekoon. Paperihommia on ulkoistettu tilitoimistolle. Hakkuukoneen puikoissa on ollut enimmäkseen Samppa.

"Puunkysynnän heikkeneminen näkyy jo siinä, että töitä ei ole sovittu pitkälle etukäteen. Hetken näytti jo siltä, että hakkuukone joutuu seisokkiin kesken talven, mutta onneksi näin ei käynytkään", Hallikainen kiittelee.

Hän ymmärtää sen, etteivät metsänomistajat ole innostuneita myymään puuta kantohintojen laskiessa. Harvennushakkuiden lykkäämistä hän pitää kuitenkin lyhytnäköisenä.

"Harvennukset tulisi tehdä rahan sijasta metsän ehdoilla, ja siinä on kyse tulevaisuuteen panostamisesta", Hallikainen tähdentää.

Viime kesänä hakkuukone seisoi kolmisen kuukautta taimien istutusten ja raivauksien aikaan.

"Kesällä koneen seisokista ei ole haittaa, koska muita töitä on riittävästi tarjolla."

Hallikaisilla on molemmilla perheet, joissa on pieniä lapsia. Jarkko on ollut vanhempainvapaalla kotona hoitamassa lapsia.

"Tällaisella systeemillä metsäkoneurakointi soveltuu perheelliselle hyvin. Kun on itse yrittäjä, ei ole kukaan hengittämässä niskaan."

Yrittäjät näkevät tulevaisuuden olevan mahdollisuuksia täynnä. Taimikonhoito- ja harvennusrästien määrä jatkaa kasvuaan. Lisäksi metsänomistajien keskuudessa on kysyntää kevyemmälle korjuukalustolle ja hyvälle korjuujäljelle.

"Suomi elää metsästä. Hakkuiden rajoittaminen ilmastosyistä olisi erittäin lyhytnäköistä."

Hallikaiset perustelevat kantaansa sillä, että nuori hoidettu metsä on lahoavaa metsää parempi hiilinielu. Puun käyttöä lisäämällä hiiltä sitoutuu pitkäksi aikaa puutuotteisiin. Puupolttoaineet vähentävät uusiutumattomien polttoaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia päästöjä.

Ilpo Paananen
Samppa Hallikainen on erittäin tyytyväinen Nisula Forestin hakkuupäähän ja koneen varusteluun.
Lue lisää

Jussi Ryhänen raivaa työkseen metsää yhdyskuntarakentamisen tieltä – "Teen töitä lähinnä kaupungeissa, taajamissa ja teiden varsilla"

Aarre: 54-vuotta metsurina työskennellyt Jaakko Pessinen kuntoutuu nyt sairauskohtauksesta – ”Terveyden arvon ymmärtää kokonaan vasta sitten, kun sen on menettänyt”

Aarre: Savolaismetsurit raivaavat talvella lumikengät jalassa – ”Emme ymmärrä, miksi pitäisi lopettaa työt talveksi”

Hellävaraista puunkorjuuta tarvitaan