Lampaiden sorkkamätää löytynyt Suomesta

Riski sorkkamädän puhkeamiseen kasvaa, jos olosuhteet ovat kosteat. Kuva on arkistosta, eikä liity sorkkamätätapauksiin.  Kuva: Kimmo Haimi

Suomessa on todettu uusia lampaiden sorkkamätätapauksia, tiedottaa Suomen Lammasyhdistyksen jalostusvaliokunta.

”Taudin leviäminen olisi ehdottomasti saatava pysähtymään nyt, kun se on vielä mahdollista”, jalostusvaliokunta varoittaa.

Sorkkia kehotetaan nyt tarkkailemaan ja hoitamaan erityisen hyvin. Mikäli katraassa ilmenee oireita, kuten ontumista ja sorkkien haavaumia, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ja pidättäytyä myymästä eläimiä tai viemästä niitä näyttelyihin.

Sorkkamätä leviää eläimestä toiseen etenkin pehkun tai laitumen kautta, mutta levittäjänä voivat toimia myös esimerkiksi kengät tai tilojen yhdessä käyttämä kuljetuskalusto. Tautisuojaukseen on siis syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Ensimmäiset tautitapaukset on Suomessa varmistettu vuonna 2019, mutta kyseisiltä tiloilta ei ole tehty eläinkauppaa, joten nyt todetun leviämisen tausta on epäselvä.

Sorkkamätä on maailmalla yleisesti lampailla ja naudoilla tavattava tarttuva kuolioinen tulehdus lampaiden ja vuohien sorkkavälissä ja sorkan sarveisessa. Taudista seuraa eläimille kipua ja kärsimystä sekä tuottajalle taloudellisia tappioita.

On yleistä, että sorkkamätään sairastuneet eläimet ontuvat tai ovat haluttomia liikkumaan. Ne saattavat esimerkiksi asettua syömään polvilleen, tiedottaa Eläinten Terveys ETT ry.

Kaikki sairastuneet eivät kuitenkaan onnu. Oireet alkavat sorkkavälistä, josta häviää karvoitus ja iho muuttuu kiiltäväksi. Väli voi myös aueta ja erittää märkäistä nestettä.

Tulehdus leviää pehmeän ja kovan sarveissorkan rajalta sarveisen alle. Pahimmillaan sorkkakapseli voi irrota kokonaan.

Sorkkamädän riskiä lisäävät kosteat, lämpimät ja likaiset olosuhteet sekä puutteellinen sorkkahoito.

Sorkat hoidetaan yleensä kerinnän yhteydessä, mutta tarvetta voi ilmetä useamminkin. Arkistokuva, kuvauskohde ei liity sorkkamätään.  Kuva: Lari Lievonen

Oireilevien eläinten sorkista tulisi ottaa näytteet, joita varten eläinlääkäri voi tilata maksuttomat näytteenottotarvikkeet ja ohjeet Ruokavirastosta. Näytteiden perusteella voidaan selvittää, onko kyseessä sorkkamätä ja aiheuttaako sen heikompi vai voimakkaampi D. nodosus -bakteerin kanta, ohjeistaa jalostusvaliokunta.

Heikompi kanta aiheuttaa usein vain lievää ontumista tai tulehduksen, joka ei juuri eroa sorkkavälin ihotulehduksesta. Huonoissa oloissa sekin voi kuitenkin saada aikaan voimakkaita muutoksia sorkissa.

Voimakkaammat virulentit kannat johtavat useammin etenevään kuolioiseen tulehdukseen, joka hoitamattomana aiheuttaa sarveissorkan irtoamisen. Kuivissa puhtaissa oloissa virulenttikin tartunta voi olla lievä tai jopa oireeton.