Jokaista eläinpotilasta on hoidettava kuin omaa perheenjäsentä
Lapsena Virpi Kruusin lempikirjoihin lukeutui Kotieläinten taudit. Aikuisena hänestä tuli elämännälkäinen eläinlääkäri ja salibandya pelaava perheenäiti.
Eläinlääkäri Virpi Kruus tunnetaan suurena eläinten ystävänä ja sydämellisenä rinnalla kulkijana myös vaikeina hetkinä. Kruus on myös pappatarkastuksessa olleen Ossi-Petterin hovitohtori. Kuva: Anne AnttilaSarkamessujen "The Arjen Sankariksi" valittu eläinlääkäri Virpi Kruus tekee työtään suurella sydämellä, ajan kanssa ja rinnalla kulkien.
Oulaistelaisen Kruusin, 47, vastaanotolla vallitsee levollinen ja kotoisa tunnelma. Pieniä ja vähän isompiakin potilaita riittää aamusta pitkälle iltapäivään, mutta kiire ei ole kuitenkaan näkyvästi läsnä.
”Tämä on tarkoituskin. Siinä vaiheessa kun perustin yksityispraktiikan, jokainen eläin voidaan hoitaa ajan kanssa. Eläinlääkärinä olen paljon vartija, joten työ ei saa muuttua liukuhihnamaiseksi. Samalla kun hoidan eläintä, haluan olla läsnä ja kuunnella myös eläimen omistajaa. Rinnalla kulkeminen on tämän työn kannattelevimpia voimia”, Kruus kiteyttää.
Eläinlääkäri Kruus elää ammatillista unelmaansa. Jo alakoulun toisella luokalla Ulvilassa varttunut pikkutyttö tunnisti mielenkiinnon kohteensa.
”Toiset lukivat satuja, mutta minä lueskelin teosta "Kotieläinten taudit". Kirja oli alkujaan innokkaana hevosmiehenä tunnetun isopappani ravivoitto ja sen ajan todellinen tietojätti. 1940-luvulla kirjoitetun teoksen olivat kirjoittaneet suomalaiset eläinlääkärit. Kahlasin kirjan kannesta kanteen. Ahmin tietoa lehmien kiimattomuudesta ja rokotusten tarpeellisuuksista. Olin hyvin vaikuttunut siitä, että tauteihin löytyy lääke ja eläimilläkin on oma lääkäri”, Kruus muistelee hymyillen.
Pienen alakoululaisen kiinnostuksen kohteesta saivat osansa myös hänen luokkakaverinsa.
”Opin siihen, että tietoa voi myös jakaa. Niinpä pidin koulun lukutunnilla esitelmän koiran raivotaudin loppuvaiheista.”
Yläkoulun 9. luokalla Kruus pääsi tutustumaan kunnaneläinlääkärin tehtäviin. Pikapyrähdys työharjoitteluissa teki tehtävänsä, sillä hän pääsi ensimmäisellä yrityksellä Helsingin eläinlääketieteelliseen.
Valmistuttuaan vuonna 2001 eläinlääkäriksi Virpi Kruusille avautui lähes samantien paikka Oulaisten kunnaneläinlääkärin viransijaisena.
”Kolmen kuukauden sijaisuus muuttuikin kahden vuosikymmenen virkajaksoksi. Aikakausi pitää sisällään kaiken sen, mitä eläinlääkäri voi ammatissaan nähdä ja kokea. Monet kerran lähdin yön selkään ja nukkuminen puhelimen kanssa tuli hyvinkin tutuksi. Lukemattomiin kohtaamisiin nivoutui elämän kaikki sävyt, syntymästä kuolemaan”, Kruus kuvailee.
"Eläinpotilas ja myös eläimen omistaja tule kohdata aina kiireettömästi"
Läsnäoloa ja lohduttavia sanoja. Kiireettömyyttä ja kuuntelemisen taitoa. Näitä taitoja tarvitaan Kruusin mukaan eläinlääkärin työssä.
”Periaatteisiini kuuluu, että napakka aikataulu ei saa näkyä ulospäin. Eläinpotilas ja myös eläimen omistaja tulee kohdata aina kiireettömästi. Erityisesti siinä vaiheessa, kun omistaja joutuu tekemään ystävälleen viimeisen palveluksen, rinnalla kulkeminen sekä myötäelämisen taito nousevat suureen arvoon.”
Kruus on vajaan vuoden ajan pyörittänyt omaa pieneläinpraktiikkaa. Taustalla on irtisanoutuminen kunnaneläinlääkärin virasta.
”Tykkäsin työstäni, mutta eläinlääkäripulan takia työn kuormittavuus kävi ylivoimaiseksi. Jaksamisen naru vain katkesi. Teen edelleen kiireettömiä tilakäyntejä. Vaikka toimintakenttä on muuttunut, pidän huolen, ettei kukaan jää ilman apua ja tukea.”
Arjen Supersankariviittaa Kruus sanoo tarvitsevansa myös siviilissä. Perheeseen kuuluu aviomies Jussi, lapset Valtteri, 12 ja Ilmari, 10 sekä karvalapset, koiran virkaa hoitava Hessu ja Oggy-kissa.
”Perheemme on hyvin menevä, tekevä ja tiivis. Harrastamme monipuolisesti kaikkea, urheilusta vaellusretkiin. Yhteinen aika ja monipuolinen harrastuskenttä ovat pitäneet saappaat liikkeessä myös vaikeina aikoina.”
Sarkamessutiimin valitsema The Arjen Sankari 2024 palkitaan lahjakortilla Ikaalisten Kylpylään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
