Vatajanrannan vuohitila jalostaa hyviä lypsykuttuja
Uteliaat ja älykkäät vuohet ajattelevat ruohon olevan aidan takana vihreämpää. Kun isäntäväen silmä välttää, aita kaatuu ja seikkailu alkaa, Anna-Kaisa ja Jaakko Niemi kertovat. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKURIKKA (MT)
Kurikkalaisen Vatajanrannan vuohitilan noin 350-päinen katras majailee vuonna 2009 valmistuneessa pihatossa. Uusi nuorvuohipihatto on viittä vaille valmis.
”Eläimiä voitaisiin laajennuksen ansiosta ottaa nykyistä enemmän. Toistaiseksi pitäydytään nykymäärässä ja keskitytään jalostukseen”, isäntä Jaakko Niemi kertoo.
Nyt kuttuja on 250, siitospukkeja viisi ja loput nuorvuohia.
Vatajanrannan isäntäparin tavoitteena on kuttu, joka tuottaa hyvin maitoa ja jonka lypsykausi on pitkä.
Lisäksi kiinnitetään huomiota utareen malliin ja vuohen rakenteeseen, Anna-Kaisa Niemi lisää.
Niemet odottavat jalostustyön avuksi ensi vuoden puolella valmistuvaa Web Vuohi -sovelluksen polveutumisrekisteriä, joka on yhteydessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään lammas- ja vuohirekisteriin.
Vanhat kutut poikivat pääsääntöisesti maalis–huhtikuussa ja ensikertalaiset syksyllä. Näin Niemet haluavat tasata kevään työkiireitä.
Toinen tärkeä syy on maidon tuottajahinta, joka on talvella korkeimmillaan. Litrahinta vaihtelee kaudesta riippuen 55 ja 65 sentin välillä.
Poistoeläinten tilalle kasvatetaan uusia omista kuttukileistä. Siitospukkeja pääasiassa ostetaan muista katraista.
Koska vuohenlihalla ei ole käytännössä ollut markkinoita, pukkikilit on lopetettu heti syntymisen jälkeen ja ruhot toimitettu Honkajoelle hävitettäviksi.
Niemien mukaan toiveita vuodenlihan kysynnän kasvulle on nyt olemassa.
Suurin osa suomalaisista vuohitiloista jalostaa kaiken tuottamansa maidon itse.
Niemille on alusta saakka ollut etusijalla toimittaa maitoa meijeriin. Aluksi Vatajanrannan kutunmaito toimitettiin Riitan Herkulle.
Vuodesta 2008 maito on mennyt jalasjärveläiselle Juustoportille, joka on Suomen ainoa vuohenmaitoa vastaanottavameijeri.
Niemien lisäksi sillä on vuohisopimus noin kymmenen vuohitilan kanssa, joilta se vastaanottaa miljoona litraa maitoa vuodessa.
Lypsy tapahtuu lypsyasemalla 50 kutun erissä 12 lypsimellä. Yhden erän lypsy vie puolisen tuntia. Yksi kuttu tuottaa 2–2,5 litraa maitoa päivässä.
Samalla kutuille jaetaan käsin väkirehua, joka on samalla hyvä houkutin tulla paikalle. Vanha sikalan putkiruokkia on hankittu ja odottaa asentamista.
Putkilypsykone on ostettu lypsykarjatilalta käytettynä. Tykyttimien nopeus on lehmien tykyttimiä nopeampi ja alipaine vastaavasti pienempi.
Vatajanrannan viljatilalla alettiin pohtia tuotantosuunnan muutosta kymmenkunta vuotta sitten.
Isäntäpari halusi päätoimisiksi maanviljelijöiksi ja jättää silloiset tilan ulkopuoliset työpaikat.
Molemmat halusivat tuotantoeläimiä, mutta vajaa 50 hehtaaria peltoa on liian vähän taloudellisesti riittävän suuren nautayksikön pyörittämiseen.
”Joku vihjaisi vuohista”, Jaakko Niemi muistelee. ”Minä olin ensin vastaan, mutta sitten kävimme Ilmajoella tutustumassa vuohitilaan.”
Ensimmäiset sata vuohta hankittiin vuonna 2005, jolloin Niemet alkoivat isännöidä Jaakon kotitilaa.
Vuohien kanssa aloitettiin Anna-Kaisan kotitilalla. Siellä oli sopiva rakennus tyhjillään ja alkuun päästiin ilman suuria investointeja
Maidontuotanto lähti käyntiin 2006, ja vihjeestä alkoi kasvaa yksi Suomen suurimmista suomenvuohitiloista.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
