Vuosikymmeniksi hylätty niitty voi toipua herkästi
Perinnebiotooppien kasvit voivat elpyä kukoistukseen pitkäänkin hoitamatta jääneellä niityllä, ilmenee Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä.
Matti ja Leila Kalsolan perinnemaisema perinnelaidun perinnebiotooppisopimus rentukka Kuva: MT:n arkistoOpinnäytetyön tekijä Kirsi Sahrman-Hauhia Hämeen ammattikorkeakoulusta kunnosti Kainuun Suomussalmella yli 50 vuotta hoitamatta olleen niityn. Kahden hehtaarin aluetta raivattiin ja siltä niitettiin ei-toivotut kasvit pois.
Hoitoon kuului myös laidunnus suomenlampaalla.
Sahrman-Hauhia tunnisti niityltä ensimmäisen kesän aikana yli 50 putkilokasvilajia. Joukossa oli Kainuun alueella huomionarvoisiksi perinnebiotooppikasveiksi luokiteltuja kasveja sekä yksi uhanalaisuusluokaltaan silmälläpidettäväksi luokiteltu kasvi.
Työssä tarkkailtiin samalla lampaiden kasvua. Eläimet tulivat toimeen, mutta eivät kasvaneet niin sanottujen tehotuotannollisten päiväkasvusuositusten mukaan. Pidemmällä laidunkaudella ja yölaidunnuksella lampaat olisivat saattaneet lihoa nopeammin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
