Onpas kevyttä! Paimionjoen varren viljelijät aprikoivat kipsinlevityksen etuja ja haittoja - katso video

Lounais-Suomen jättimäinen kipsihanke on lähtökuopissa. Menetelmää esiteltiin maanantaina Paimiossa Janne Suomisen pellolla. Vuoden päästä päästään tositoimiin. Kuva: Veikko Niittymaa

Paimionjoen varressa viljelevät Petri Hyssälä ja Simo Suominen aikovat vastaanottaa kipsiä pelloilleen, kun sen aika tulee. Kuva: Veikko Niittymaa

"Vaikea sanoa, onko kipsin levittämisestä hyötyä vai haittaa viljelylle. Kipsi kiinnostaa ja annoin luvan levitykseen, kun sitä pyydettiin", kertoo maanviljelijä Janne Suominen Paimiosta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma järjesti maanantaina kipsin levitysnäytöksen Suomisen marjatilan parinkymmenen hehtaarin lohkolla. Savisen harmaa Paimionjoki virtaa kivenheiton päässä.

Pellon yläosassa kasvoi kesällä mansikkaa ja alempana ruista, Suominen kertoo.

Näytös kokosi paikalle kuutisenkymmentä henkilöä, viljelijöiden lisäksi urakoitsijoita ja neuvonnan ja hallinnon väkeä.

Jokivarressa viljelevät Petri Hyssälä ja Simo Suominen hypistelevät pellolle kipattua kipsikasaa. "Onpas kevyttä", Hyssälä tokaisee.

Hyssälän pellot yltävät aivan jokivarteen ja naapurissa viljelevän Suomisen pellot ovat jokeen laskevan valtaojan varressa. Molemmat aikovat osallistua kipsihankkeeseen, vaikka hekään eivät osaa sanoa, onko siitä jotain hyötyä.

Jos kipsi auttaa puhdistamaan jokivettä, sitä kannattaa kokeilla, viljelijät toteavat.

Joen vesi on ollut iät ajat savisen harmaata eikä siinä ole ainakaan silmämääräisesti ollut isoja muutoksia viime vuosikymmeninä. Mitä ravinteiden määrissä on tapahtunut, sitä on vaikea sanoa, Hyssälä miettii.

Liedon Savijoella viljelevä Petri Riikonen on vakuuttunut kipsin tehosta. Hän levitti kipsiä itse pelloilleen Save-hankkeessa ja ainakin ensimmäisenä syksynä tehoa tuntui olevan. Vesi oli aivan kirkasta sateen jälkeen pellolle syntyneissä lammikoissa.

Riikonen rohkaisee viljelijöitä ottamaan kipsistä täyden hyödyn ja kylvämään esimerkiksi rikistä hyötyvää syysrapsia heti levityksen jälkeen. Jos kipsin teho kestää viisi vuotta, viljelykiertoon sopii vielä toinenkin rapsivuosi, Riikonen sanoo.

Maanrakennusurakoitsija Max Söderberg Sauvosta seuraa levitystä mietteliäänä. Hänellä on reilun vartin ajomatkan päässä Sauvossa kipsin välivarastointiin sopiva kenttä.

Söderbergin mukaan kuljetusvaihtoehtoja pitää miettiä, sillä autokuljetus on kallista, ehkä 1800 euroa kuormaa kohti. Juna- tai vesikuljetusta kannattaa miettiä.

Kipsilevitystä maanantaina urakoinut Antti Uotila kertoo levityksen sujuvan tavallisella kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Paimion näytöksessä kipsikasa oli saanut sadetta. "Yleensä kipsi pölyää paljon enemmän."

Paras levityshetki on heti puintien jälkeen, kun pelto on kuivaa ja kantaa koneita, Uotila toteaa.

Projektipäällikkö Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä oli ilahtunut näytöksen saamasta suosiosta. Kyse on vielä näytöksestä ja menetelmän esittelystä. Varsinainen kalkkiralli alkaa vuoden päästä.

Haarasen mukaan viljelijöiden kommentit niin Liedon Savijoelta kuin muualtakin ovat olleet myönteisiä ja useimpien mielestä kipsistä on ollut etua viljelyssä.

Tarkoitus on levittää kipsiä 40 000–50 000 hehtaarille seuraavien kolmen vuoden aikana. Se koskee satoja viljelijöitä. Alkuun lähdetään Paimionjoen ala- ja keskijuoksulta.

Haaranen luottaa, että kipsin levitystavoitteeseen voidaan yltää. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Pro Agrian ja MTK Varsinais-Suomen kanssa.

Aikatauluun saatiin joustoa, kun uusi hallitus jatkoi hanketta vuoden 2023 loppuun.

Tulevan talven aikana valmistellaan asioita eteenpäin. Kipsiurakka tulee olemaan jättikokoinen ja se joudutaan kilpailuttamaan EU:n laajuisesti.

Kipsille asetetaan tiukat vaatimukset muun muassa raskasmetalleille kuten kadmiumille. Myös kuljetusten ilmastokuormitus vaikuttaa.

Verkkoon saadaan talvena aikana lohkokohtaiset kartat, joista viljelijä voi katsoa, onko hänen peltonsa sopivaa kipsin levitykseen.

Viljelykierto kannattaa miettiä, samoin se, ettei kipsi välttämättä sovi kaikille maille. Kationitasapaino on tärkeää ja kipsi voi pahentaa kalin ja magnesiumin puutosta.

Haaranen toivoo, että naapurit tekevät yhteistyötä, jotta kerralla voidaan levittää ainakin parikymmentä hehtaaria.

Haarasen mukaan kipsin lisäksi hankkeessa tutkitaan rakennekalkkia ja kuitulietteitä. Rakennekalkin koealue tulee Eurajoelle ja kuitulietteen Tuusulanjärven ympäristöön.

Kipsiosaamista aiotaan viedä myös naapurimaihin.

Vesiensuojeluohjelma on saanut ulkoministeriöltä rahoituksen hankkeelle, jossa kartoitetaan kipsinlevityksen mahdollisia hyötyjä Itämeren rantavaltioissa. Tavoite on, että yhdessä maassa hanketta voidaan miettiä pidemmälle.

Haaranen ei tarkenna, mikä maa voisi olla kyseessä. Epävirallisesti on vilautettu Puolaa.

Paimionjoen varren peltoja viljelevät Petri Hyssälä ja Simo Suominen hypistelivät kipsiä. "Pitäähän kipsiä kokeilla, jos joen veden laatua saadaan paremmaksi."

Urakoitsija Antti Uotila levitti kipsiä Paimion näytöksessä maanantaina. Vuoden päästä päästään tositoimiin.