
”Tiivistymä alkoi heti kyntökerroksen alapuolelta ja oli peräti 20 senttiä paksu” – asiantuntija antaa vinkit jankkurointiin
Tiivistymiskerroksen sijainti pellossa vaihtelee erittäin paljon. Helsingin Yliopiston Ruralia-Instituutin erikoissuunnittelijana pitkään toiminut agronomi Jukka Rajala on tutkinut Osmo-hankkeessa muun muassa jankkurointia.
Jollakin tutkimuslohkoilla Jukka Rajala kertoo havainneensa vain noin sentin paksuisen, mutta erittäin tiiviin hiesukerroksen peräti 60 sentin syvyydessä. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariPääosin lautasmuokkarilla käsitellyillä suorakylvölohkoilla juuriston kasvua estävä tiivis kerros alkaa jo viiden sentin syvyydessä, kertoo agronomi Jukka Rajala. Tällöin jankkurointi voidaan suorittaa vaikka siivettömällä auralla tai kultivaattorilla.
Kyntämällä muokatussa pellossa tiivistymiskerros alkaa yleensä kyntökerroksen alapuolelta.
Jollakin tutkimuslohkoilla Rajala kertoo havainneensa vain noin sentin paksuisen, mutta erittäin tiiviin hiesukerroksen peräti 60 sentin syvyydessä.
"Eräällä perunalohkolla viljelijä oli akkuporakoneella ja kairalla tehnyt syviä reikiä niihin kohtiin peltoa, jossa vesi tuppasi seisomaan. Kun tutkin lohkoa tarkemmin, niin tiivistymä alkoi heti kyntökerroksen alapuolelta ja oli peräti 20 senttiä paksu”, Rajala muistelee.
Kyntämällä muokatussa pellossa tiivistymiskerros alkaa yleensä kyntökerroksen alapuolelta.
Syvämuokkauksen tarpeellisuutta arvioitaessa lapio on Rajalan mukaan ehdottoman tärkeä työkalu.
Peltoon on kaivettava useamman kymmenen sentin syvyinen kuoppa, jonka reunasta näkee mahdolliset tiivistymiskerrokset. Sateen jälkeen kuopan pohjalla pitkää seisova vesi osoittaa maan olevan liian tiivistä.
Mitä korkeammalla ja pitempään vesi kuopassa pysyy, sitä tarpeellisempaa syvämuokkaus on.
Kun jankkuroinnin tarve on kuoppatestillä todettu, seuraava vaihe on syvämuokkarin valinta.
Rajala korostaa, ettei kaikkiin tilanteisiin sopivaa yleiskonetta ole olemassa.
Kasvussa olevaa nurmea on syvämuokattava laitteella, joka ei riko pintaa haitallisesti. Sänkijankkuri puolestaan voi olla lähempänä järeää kultivaattoria.
Konetöissä on aina tarkkailtava työn tuloksia.
Jankkuroinnin kohdalla tämä tarkoittaa jälleen lapioon tarttumista ja kuopan kaivamista. Vasta tällöin nähdään, onko tiivistymiskerros murtunut. Jos kerros on murentunut, työtä voi jatkaa.
Jos maa ei murennu vaan liistaantuu, työ kannattaa keskeyttää.
Rajala pitää noin 10–20 sentin levyisillä vaakaterällä ja mekaanisella täryttimellä varustettua syvämuokkaria parhaan ratkaisuna.
Täryttimen ansiosta maa todella kuohkeutuu kauttaaltaan ja laitteen edessä pärjää huomattavasti keveämpi ja vähävoimaisempi traktori. Käsiteltyjen kaistojen väliin jäävä käsittelemätön alue on tärkeä maan kantavuuden kannalta.
Jankkureiksi kutsutaan myös lähempänä myyräojitukseen tarkoitettuja laitteita, joissa vaakaterät ovat erittäin kapeita tai niitä ei ole ollenkaan.
Rajalan havaintojen mukaan molempia koneita kuitenkin tarvitaan. Tietyissä tilanteissa muutaman metrin välein piiriojaan vedetyt myyräojat ohjaavat tehokkaasti pintaveden pois pellolta.
Ihanteellisin ajankohta jankkuroinnille on kesä, jolloin kasvien juuret ehtivät tunkeutua syvämuokattuun kerrokseen. Syksy ei ole otollinen aika syvämuokkaukseen, sillä silloin maa saattaa herkästi liettyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







