Tuomas ja Satu Levomäki viljelevät oman maatilan ja Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilan peltoja. Arkistokuva vuodelta 2018. Kuva: Kari Salonen
18 vuotta suorakylvänyt viljelijä ei vaihtaisi takaisin perinteiseen viljelytekniikkaan
Suorakylvöllä viljelymenetelmänä ilman perinteistä muokkausta eli kyntöä ja erilaisia kevytmuokkaustapoja on vakiintuneet käyttäjänsä. Jo pidempään suorakylväneet arvelevat menetelmän yleistyvän aiemmasta alkukesien kuivuuden, polttoaineen hinnan ja tukipolitiikan seurauksena.Loimaa
Loimaalaisella Tuomas Levomäellä on pitkäaikainen suorakylvökokemus, sillä hän on ollut mukana jo vuodesta 2005 Loimaan viljelymenetelmäkokeen käytännön toteuttajana. Mukana koejärjestelyissä on myös Koneviesti. Lisäksi hän suorakylvää kaikki omat peltonsa. Kuva vuoden 2017 puinneista. Kuva: Veikko NiittymaaLoimaalaisella maanviljelijällä Tuomas Levomäellä on pitkä kokemus suorakylvöstä. Hän pyörittää oman maatilansa lisäksi Loimaan koulutilan maatilaa, jolla on vuodesta 2005 lähtien ollut Loimaan viljelymenetelmäkoe eli suorakylvön ja perinteisten muokkaus- ja kylvömenetelmien vertaileva koe.
”Menossa on 18:s vuosi suorakylvöä näillä Loimaan hiuesavipelloilla ja ne vuodet ovat opettaneet paljon. Suorakylvän kaikki peltoni enkä vaihtaisi takaisin perinteiseen viljelytekniikkaan.”
Levomäki huomauttaa, ettei hän tuomitse kyntöä tai muokkausta, jos viljelijä katsoo sen olevan välttämätöntä. Sen sijaan hän haluaa kertoa omista suorakylvökokemuksistani ja havaitsemistaan menetelmän eduista, jotka puoltavat sen lisäämistä.
”Kun maata ei tarpeettomasti häiritä muokkauksella, lierot ja madot saavat rauhassa tehdä tehtävänsä.”
Hän korostaa, että suorakylvö vaatii onnistuakseen kunnossa olevan pellon rakenteen, ja monipuolinen viljelykierto lisää entisestään suorakylvön hyötyjä. Hänellä onkin kierrossa kaikkiaan 10 eri satokasvia eikä samaa kasvia viljellä perättäisinä vuosina samalla lohkolla.
”Kun maata ei tarpeettomasti häiritä muokkauksella, lierot ja madot saavat rauhassa tehdä tehtävänsä. Niiden tekemät käytävät mahdollistavat maata muokkaavien juurien kasvamisen syvälle, kosteus nousee käytäviä pitkin ja ne myös läpäisevät sateen.”
”Mikäli maa on joka vuosi auki anturaan asti, on se kuollutta eivätkä kasvien juuret pääse anturan alapuolella. Suorakylvetyn rukiin juuria löytyy jopa 90 sentin syvyydestä eikä mikään tekninen laite voita viljelykasvien juuristoa maan muokkauksessa ja rakenteen parantamisessa”, Levomäki havainnollistaa.
Satotasoista ei suorakylvössä tarvitse tinkiä. Normaalivuosina Levomäen elintarvikkeiksi viljelemien kasvien keskisadot ovat haarukassa 5 000–7 000 kiloa.
Monipuolisen viljelykierron ansiosta hänen ei ole tarvinnut käyttää vuosiin tautiaineita. Kun tauteja ei torjuta, se näkyy myös kylvöalustassa.
”Vaikka 10 sentin sängelle jää kuuden tonnin sadon kasvijätteet, ne ovat kuin jauhoa, koska korsia ei ole käsitelty ja lisäksi maabakteerit tekevät työnsä. Siihen kylvöalustaan on helppoa ja varmaa kylvää.”
Glyfosaattia käytettiin alkuun koeruuduilla, mutta 6–7 viime vuoteen ei juolavehnää ole enää ollut niillä torjuttavaksi, kun sitä ei viedä peltoon esimerkiksi pientareita äestämällä.
”Pidän kuitenkin tärkeänä, että glyfosaatti säilyisi edelleen varalla valikoimissa. Sitä väitettä en allekirjoita, että juolavehnän pitämiseksi kurissa maa on pakko kyntää”, hän sanoo.
Multivan kotimaan myynnistä vastaava Juha Erkkilä arvioi, että suorakylvön suosio on lisääntynyt, sillä esimerkiksi kuivat alkukesät ja muuttuneet tukiehdot suosivat suorakylvöä. Siihen Multiva on Erkkilän mukaan vastannut kehittämällä esimerkiksi valmistamiensa kylvökoneiden vannastekniikkaa. Kuva: Arto TakalampiMultivan kotimaan myynnistä vastaava Juha Erkkilä loimaalaisesta Dometal Oy:stä arvioi, että kiinnostus suorakylvöä kohtaan on lisääntynyt viime vuosien aikana. Arvion pohjana hänellä on kasvanut kiinnostus yrityksen suorakylvöön valmistamia kylvökoneita kohtaan.
Erkkilän mukaan lisääntyneen myynnin perusteella ei kuitenkaan suoraan voi päätellä, että suorakylvöön siirtyneiden tilojen määrä olisi lisääntynyt samassa suhteessa.
”Suorakylvö on kyllä lisääntynyt, mutta kaikilla tiloilla ei välttämättä joka peltoa suorakylvetä niin kuin pelkästään suorakylvävät tekevät. Monilla on käytössä useita muitakin viljelymenetelmiä”, hän tarkentaa.
Tukiehtojen muuttuminen näkyy siinä, että aiemmasta poiketen käytännössä jokainen Multivan kylvökone varustetaan piensiementen kylvöä varten piensiemensäiliöllä. Kuva: Arto TakalampiErkkilän ja Levomäen mielestä kiinnostuksen lisääntymiseen suorakylvöä kohtaan on sen etujen lisäksi myös ajankohtaisia syitä.
”Jo monena vuonna ovat alkukesät olleet kuivia. Varsinkin Etelä-Suomen savikoilla kevätkosteuden hyödyntäminen on tärkeää, mikä suosii suorakylvöä”, Erkkilä sanoo.
Levomäki huomauttaakin, että ääriolojen lisääntyminen ja ilmastonmuutos ovat väistämättömiä tosiasioita, jotka tämän vuoden tapaan näkyvät raa’asti viljelijän arjessa.
Toinen merkittävä tekijä on kustannusten säästö, sillä suorakylvössä ajokerrat vähenevät ja kallista polttoainetta säästyy. Levomäki laskee säästöä kertyvän 50 litraa hehtaarilta.
Ääriolojen lisääntyminen ja ilmastonmuutos ovat väistämättömiä tosiasioita, jotka tämän vuoden tapaan näkyvät raa’asti viljelijän arjessa.
Myös uuden ohjelmakauden tiukentuneet tukiehdotkin heijastuvat suorakylvöön, sillä tukiehdot eivät tue voimakasta muokkausta.
”Se ei ole huono asia ja ohjaa varmaan kehitystä suorakylvön suuntaan”, Levomäki uskoo.
Hän ja Erkkilä korostavat, että suorakylvön ansiosta orgaanisen aineksen pitoisuus maassa lisääntyy syvään kasvaneiden juurten maatuessa. Maan rakenne paranee ennen kaikkea savi- ja hiesumailla, joilla orgaanisen aineksen määrä on lähtökohtaisesti pieni.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
