Kasvustot kypsyvät – puintien jatko vaatii sateiden taukoamista

Aapo Saramäen ohrapelto Multialla on saanut päälleen poikkeuksellisen paljon vettä kasvukauden aikana. Juhannuksen jälkeen vettä on tullut jo 285 milliä. Kuva: Petteri Kivimäki

Nurminadan siemenlohkojen sekä kuminan puinnit ovat hyvässä mallissa ja myös rukiin ja syysvehnän puinnit ovat päässeet vauhtiin. Sen sijaan kevätviljojen puinnit ovat vasta alkutekijöissään, ilmenee Pro Agria -keskusten laatimassa kasvutilannekatsauksesta.

Kasvutilanteeseen haastatellut kasvintuotannon asiantuntijat korostavat, että poutaa tarvitaan nyt kipeästi, jotta kasvustot tuleentuvat ja sadon laatu saadaan turvattua.

Kasvustojen kehitys on edellä tavanomaisesta koko maassa: eteläisimmässä Suomessa ja Pohjois-Savossa runsaan viikon, muuallakin puolesta viikosta viikkoon.

Jotta kevätviljojen puinnit pääsisivät vauhtiin, sateisiin tarvittaisiin nyt taukoa.

Kevätviljoista ensimmäiset ohrat on puitu Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Yleisemmin aikaisten monitahoisten ohrien puinti alkaa tällä viikolla Etelä-Pohjanmaata myöten. Pohjois-Suomessa ohrien puinnit arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä.

Aikaisten kaurojen puinti alkaa kahden viikon kuluessa maan etelä- ja keskiosissa. Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa kaurakasvustot ovat jäljessä kehityksessään, joten siellä puintien arvioidaan alkavan hieman myöhemmin.

Kevätvehnän puintien odotetaan alkavan kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Pirkanmaalla kevätvehnien puintien arvioidaan alkavan syyskuun alussa ja Etelä-Pohjanmaallakin suurin osa syysvehnäkasvustoista valmistuu puintikuntoon syyskuun puolella.

Tässä vaiheessa ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata, hyväksi Uudellamaalla ja osassa Etelä-Savoa ja -Pohjanmaata hieman tavanomaista heikommaksi.

Kevätviljojen satonäkymissä on runsaasti vaihtelua muun muassa kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen.

Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat yleisesti pärjänneet paremmin kuin myöhään kylvetyt kasvustot, jotka kärsivät monin paikoin ensin kuivuudesta ja myöhemmin runsaista sateista.

Suorakylvetyt lohkot ovat kärsineet tiivistymisestä ja siten märkyydestä sekä kasvitaudeista tavanomaisesti muokattuja kasvustoja enemmän, joten satonäkymät ovat niillä tavanomaisesti muokattuja kasvustoja heikommat.

Ohrasato arvioidaan hyväksi suuressa osassa maata. Poikkeuksena ovat Pohjois-Savo ja -Pohjanmaa, joissa odotetaan tyydyttävää satoa, sekä osa Savosta ja Lapista, joissa sadon arvioidaan jäävän välttäväksi.

Kaurasato arvioidaan pääosin hyväksi tai erinomaiseksi, osassa Pohjois-Savoa ja Lappia välttäväksi.

Kevätvehnästä odotetaan hyvää satoa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osassa Pohjois-Savoa. Pohjois-Savosta löytyy myös kevätvehnäkasvustoja, joiden sato arvioidaan välttäväksi.