Tutkija: Kiistatonta, että luomuviljely hyödyttää eliöitä – viljelytapa torjuu lajikatoa ja tuo ratkaisuja vihreään siirtymään

Tikan tila tuottaa yhden tilan luomumaitoa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Kuva: Johannes Tervo

Luomupeltopinta-alan laajentaminen tukisi monimuotoisuutta kaikkialla, missä luomuala kasvaa, mutta vaikuttavuudessa olisi alueellisia eroja.

"Luomutuotannon mahdollisuudet torjua lajikatoa saivat huomiota EU:n juuri hyväksytyn biodiversiteettistrategian myötä. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta luomun etuja ovat muun muassa pienempi riippuvuus fossiilienergiasta ja lannoitteista. Luomu on osa ratkaisua edistettäessä vihreää siirtymää", Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kertoi loppuviikosta järjestetyillä Luomupäivillä Seinäjoella.

"Tutkimustieto osoittaa luomutuotannon hyödyttävän maatalousluonnon monimuotoisuutta enemmän kuin tavanomainen tuotanto", toteaa EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksia Suomen osalta arvioimassa ollut Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

Luomuviljelyn laajeneminen nykyisillä intensiivisillä viljanviljelyalueilla olisi monimuotoisuusvaikutusten osalta todennäköisesti vaikuttavampaa kuin laajentaminen nykyisillä nurmivaltaisilla maidontuotantoalueilla.

"Luomututkimuksen tulokset hyödyttävät myös tavanomaista viljelyä. Viimeaikaisten tutkimustemme perusteella näyttäisi siltä, että luomuviljelyn myönteiset vaikutukset maatalousluonnon hyönteisten monimuotoisuuteen selittyvät kukkivien mesikasvien runsaammalla esiintymisellä. Tämä on hyvä uutinen sikäli, että näiden hyönteisille tärkeiden kasvien lisääminen olisi yhtä lailla mahdollista myös tavanomaisilla tiloilla", Luomupäivillä luonnon monimuotoisuudesta puhunut agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta sanoo.

Ekroos pitää kiistattomana, että luomusta on hyötyä sekä paikallisesti että alueellisesti joillekin eliöryhmille.

Kouvolan kaupungin äskettäin toteuttama päätös siirtyä luomumaitoon ja -kauraan kouluruuassa on esimerkki alan mahdollisuuksista.

"Nykyisen maatalouden näkymistä luomun näkymät ovat parhaimmat. Luomu vastaa kuluttajien kasvavaan tarpeeseen eettisestä ja puhtaasta ruuasta, ja sen vientinäkymät ovat hyvät. Monet luomussa pitkään käytetyt menetelmät, kuten kerääjäkasvit sekä seosviljely, ovat pikkuhiljaa tulleet osaksi myös tavanomaista tuotantoa", kertoo toimialapäällikkö Erkki Vihonen Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta.

Etelä-Pohjanmaan luomu perustuu vahvasti luomumaidon ja luomulihan tuotantoon sekä luomukauran ja luomuseosviljan viljelyyn.

"Täällä kokeillaan uusia viljelykasveja, ja esimerkiksi kiinnostus luomurypsin viljelyä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla", Vihonen jatkaa.

Luomuliitto ja Luomuinstituutti järjestävät Luomupäivät vuosittain. Seinäjoella yhteistyökumppaneita ovat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Ilmastosoturit -hanke, Luomumaidontuotannon kehittäminen -hanke, Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon -hanke sekä Ekoviljelijät ry.

Lue lisää:

Luomutuotanto ei toimi ilman karjaa ja lantaa – "maitotilat ovat Suomessa luomun vankka selkäranka"