Uutta tietoa metaanista – märehtijät eivät olekaan ilmaston pilaajia vaan tarjoavat ratkaisuja ilmastohaasteisiin

Kiertävä metaani syntyy märehtijöiden ruuansulatuksen sivutuotteena. Märehtijöiden tuottama metaani on biogeenistä eli kiertävää. Se on eri asia kuin fossiilinen metaani. Kuva: Jussi Knaapi

Kalifornian Davis yliopiston Clear Centre -keskuksen professori Frank Mitloehner on jo vuosia puhunut kasvihuonekaasujen ryhmään kuuluvan metaanin merkityksestä osana nautakarjataloutta ja ilmaston dynamiikkaa.

Mitloehner tuli tunnetuksi reilu 15 vuotta sitten, kun hän huomasi FAO:n syyllistävän karjataloutta väärin perustein ilmaston pilaajaksi. ”Livestock’s long shadow” julkaistiin 2006, ja alkuperäisessä versiossa väitettiin kotieläintalouden aiheuttavan enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin liikenne. Mitloehner puuttui asiaan ja luvut korjattiin. Virhe tuli siitä, kun liikenteen fossiilienergian päästöt laskettiin vain jakeluaseman jälkeen, mutta itse tuotannon päästöjä ei huomioitu. Virhe tietenkin vaiettiin mediassa. Oheinen Nasan Eart Observatoryn kartta valaisee teemaa hyvin.

Tuore NASA:n raportti osoittaa, että Suomi onkin sitonut tehokkaasti hiilidioksidia (CO2) vertailuvuosien 2015-2020 aikana. Satelliittidataan perustuva tutkimus ottaa huomioon kaiken vihreän (yhteyttävän) kasvuston sitoman hiilidioksidin. Kuva: NASA

Seuraavan kerran Mitloehner joutui puuttumaan peliin, kun keskustelu IPCC-raportoinnissa käytetyn GWP100-mallin oikeellisuudesta koskien karjatalouden metaania virisi. Kyseinen malli määrällistää kasvihuonekaasujen (CO2, CH4, N2O, CFC) ilmastoa lämmittävän potentiaalin.

Lue GWP100-mallista: Huomio metaaniin – mistä metaanikuormituksen lisäys ilmakehässä tulee?

Alkujaan GWP100-mallin puutteisiin niin sanotun biogeenisen metaanin kohdalla puuttui Oxfordin yliopisto, joka on kehittänyt karjatalouden metaania paremmin määrällistävän GWP*-mallin. Kyseinen malli huomioi oikein niin sanotun kiertävän (karjatalouden) metaanin ilmastoa lämmittävän potentiaalin. Myös IPCC (hallitusten välinen ilmasto-organisaatio) myöntää viimeisimmässä (AR 6) raportissaan tämän virheen todeten, että nykyisin käytössä oleva GWP100-malli yliarvioi märehtijöiden metaanin aiheuttaman ilmaston lämmityspotentiaalin 3-4-kertaisesti.

Uusi näkemys haastaa vanhat mallinnukset ja tarjoaa karjataloudelle ison mahdollisuuden toimia myös ihmisen aiheuttaman (antropogeenisen) ilmaston lämpiämisen torjujana. Ja esimerkiksi Suomen osalta IPCC-raportointiin kirjattu karjatalouden metaanipäästön taso pitäisi korjata, jolloin koko maatalouden päästölaskelma asettuisi oikealle eli alemmalle tasolle.

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten maa- ja metsätalous ovat merkittävä osa ilmastotoimia!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Tietoa maatalouden ja metaanin ilmastovaikutuksista

Tietopaketti karjatalouden metaanista

NASA:n tuoreen raportin mukaan Suomi on sitonut hiilidioksidia tehokkaasti – metsä on kiertotaloutta parhaimmillaan

Ilmastopolitiikka ohjaa maankäyttöä hiilipäästöjen vähentämiseksi, mutta perusteet politiikalle ovat ”sinne päin”