Vastuullisesti tuotettu soija rantautuu Suomeen

Kiinan talouskasvu on lisäännyt soijan kysyntää ja samalla kiihdyttänyt sademesien hakkuita. WWF Suomen soijasitoumus yrittää osaltaan hillitä hakkuita. 

Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland yhteistyössä WWF Suomen kanssa ovat perustaneet suomalaisen soijasitoumuksen.

Yhtiöt sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua. Edistymistä seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain. Käytössä on kaksi sertifiointitapaa, Round Table on Responsible Soy (RTRS) ja ProTerra.

HKScan pistää vielä paremmaksi ja kertoo, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki yrityksen liha-arvoketjussaan käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua sertifioitua soijaa. HKScanin Ruotsin toiminnoissa vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön on siirrytty jo vuosien 2014–2015 kuluessa.

Soijasitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan. Sertifiointi koskee soijan alkuperää ja tuotantoketjua. Ulkopuolisen tekemässä tarkastuksessa käydään läpi muun muassa ympäristöön, paikallisyhteisöön ja työskentelyoloihin liittyvät vaatimukset.

Säännöt ovat varsin tiukat ja ne vähentävät viljelyn ympäristövaikutuksia estämällä luonnonympäristöjen ja uhanalaisten alueiden muuttamisen viljelysmaaksi, toteaa pääsihteeri Liisa Rohweder WWF Suomesta.

Rohwederin mukaan järjestö on tehnyt vuosia työtä vastuullisen soijan viljelyn ja käytön edistämiseksi ja nyt työ tuottaa näkyvää tulosta. Hän pitää tehtyä sopimusta esimerkkinä siitä, kuinka yritykset voivat vaikuttaa hankinnoillaan ympäristön tilaan.

Suomalainen soijasitoumus on avoin ja mukaan sopii lisää liittyjiä. Ehdot ovat samat kaikille. Vain vastuullisesti tuotettu soija kelpaa vuodesta 2020 eteenpäin.

Soija on maailman viljellyimpiä kasveja, jota käytetään elintarvikkeissa ja eläinten rehuna. Pääosa soijasadosta menee eläinten rehuksi. Ihmisravintona käytetään 6 prosenttia sadosta.

Rohwederin mukaan soijasopimukselle on tarvetta. Soijan kysynnän kasvu on johtanut ympäristön tilan heikkenemiseen kuten metsäkatoon, kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja eroosioon erityisesti Etelä-Amerikassa. Myös sosiaaliset ongelmat muun muassa maanomistuksessa ja tulonjaossa ovat isoja.