Asiantuntija: Nauta käy päälle vain puolustustilanteessa

Kotieläinten jalostaminen on hidasta, sillä sukupolvenväli on pitkä. 

Eläimillä on omat luonteenpiirteensä. Toiset ovat yhteistyöhalukkaampia kuin toiset. Jotkut eläimet voivat olla niin sanotusti "pahapäisiä" tai jopa luonnevikaisia. Hyökkäävät lehmät ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Nauta on saaliseläin, joka yleensä pakenee.

"Lehmä ei normaalisti käy päälle. Se tekee sitä vain puolustaakseen vasikkaansa" VikingGeneticsin rotukoordinaattori Auli Himanen kertoo.

VikingGenetics on pohjoismainen karjanjalostusyhtiö. Sen omistavat pohjoismaiset karjankasvattajat.

Naudat ovat kuitenkin yksilöitä. Se mikä sopii yhdelle, voi aiheuttaa toiselle pakoreaktion.

"Lehmien käyttäytymisessä on yksilöllisiä eroja, minkä vuoksi luonneominaisuuksia verrataan aina keskivertolehmään", Himanen sanoo. Eläinten luonne vaikuttaa karjan käsittelijän työturvallisuuteen sekä töiden sujumiseen.

"Luonne liittyy useimmin käsittelytilanteeseen ja siihen, onko eläin yhteistyöhaluinen vai ei. Kynnys poistaa yhteistyöhaluton eläin on matala", Himanen kertoo. Hän lisää, että varsinkin suurissa yksiköissä yksikin yhteistyöhaluton eläin voi sotkea koko kuvion.

Lehmät ovat laumaeläimiä, jolloin yhden vauhkoontuminen saa helposti aikaan lumipalloilmiön. Vauhkoontunut lehmälauma on suuri turvallisuusriski eläinten kanssa työskennellessä.

Yleensä luonteeseen liittyvät poistot tehdäänkin käsittelytilanteiden vaikeuden vuoksi.

"Luonne tai sopeutumattomuus oli vuonna 2016 syynä 5,9 prosentissa kerran poikineiden lehmien poistoista ja 1,3 prosentissa vanhempien lehmien poistoista", Himanen kertoo.

Luonne periytyy vanhemmilta jälkeläisille, mutta sen periytymisaste on melko heikko. Himanen arvioi sen olevan maksimissaan 10 prosenttia.

"Suurin vaikutus on sillä, mihin eläin on elämänsä aikana tottunut", hän toteaa. Naudat pitävät rutiineista, myös käsittelytilanteissa.

Lue lisää: Näin kohusonni suojeli laumaansa – Katso video